Pakko on paras multa

Kiire! Viimeinen! DEADLINE! Muista! Tee! TÄNÄÄN!

Lukuvuosi lähenee loppuaan ja hyvin monella alkaa olemaan jo kiire saamaan pöytä puhtaaksi. Esseet on palautettava ennen kuin opettajat karkaavat kesälomille, monissa perheissä yo-julhien suunnittelu karkaa taas lapasesta, ja onhan tässä pari yleistä tenttipäivääkin jäljellä. Sama ilmiö tapahtunee joululomien alla, mutta erotuksena kylmään, pimeään ja märkään vuodenaikaan, näin keväisin pieni kiire ei saa ainakaan minua samalla tavoin pois tolaltaan. Tenttiin lukemisen ohella olen siivonnut maanisesti, putsannut pyörän, imuroinut porukoiden auton, tehnyt pieniä sivubisneksiä ja sporttaillut normaaliin ellamaiseen tahtiin. Kyse on kuitenkin, mistäpä muusta kuin stressistä.

Stressiin liitetään pääsääntöisesti yksi hormoni, adrenaliini (muitakin on), toiselta nimeltään "taistele tai pakene" -hormoni. Se nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä. Vaikka stressi on joillekin täysin lamaannuttava tila, se voi toisinaan saada ihmisen ylittämään itsensä. Ei urheilussakaan huippusuoritus synny aivan löysin rantein. Pieni adrenaline rush torniin noustessa auttaa venymään ne viimeiset 110%. Lamaannuttava epäonnistumisen pelko taas pilaa suorituksen.

Pakko on paras multa, sanotaan. Edelliseen tenttiin valmistautumisen aloitin tahallisesti todella paljon myöhemmin kuin yleensä. Ajattelin, että mitä vähemmän minulla on aikaa, sitä hyödyllisemmin käytän sen. Jos aloittaisin lukemisen, sanotaan, kuukautta ennen tenttiä, voisin jatkuvasti tuudittautua siihen tunteeseen, että lukea ehtii vielä mañana. Samanlaiseen ilmiöön törmäsin katsoessani lempi älyvapaavihdettäni: Rillit huurussa (The Big Bang Theory). Eräässä jaksossa Sheldon yritti saavuttaa tehokkaaseen työntekoon optimaalisen stressitilan ratkaistakseen jonkin fysiikan mysteerin. Hän pyysi ystäviään Rajia, Leonardia ja Howardia häiritsemään häntä kaikin mahdollisin keinoin. Tosin Sheldon joi myös älyttömät määrät energiajuomaa ja stressitasojen laskettua nukahti kuin pieni lapsi.

Toisin sanoen, stressi ei ole ainoastaan huono asia. Stressi voidaan jakaa hyvään stressiin ja huonoon stressiin: eustressiin ja distressiin, sekä näiden kahden välimaastossa olevaan neustressiin. Akuutti stressi lisää hetkellisesti elimistön suorituskykyä: verenkierto ohjautuu lihaksiin ja pois ruuansulatuselimistöstä, jolloin ruokahalu katoaa. Se voi myös aiheuttaa unettomuutta - tai toisaalta: unettomuus voi aiheuttaa stressiä. Vaikka hetkellisesti kykenemme saamaan itsestämme enemmän irti stressin aikan, pitkään jatkunut stressi heikentää mm. immuunivastetta ja lopulta sairastumme. Stressi pitäisikin osata katkaista ja tilanne nollata hyvissä ajoin.

Summa summarum. Meidän tulisi tunnistaa itsessämme stressin erilaiset vaikutukset löytääksemme oikeat työkalut paineista selviytymiseen (se ei ole kahvinjuonti). Tai sitten syleillä tätä hetkellistä lisääntyvän valon ja lämmön aiheuttamaa keväthulluutta ja viilettää ympäri kyliä kuin Duracell-pupu konsanaan.



Kevätterveisin,
Ella

P.S. Vaihda lenkkimusiikki puheohjelmaan. Kuuntele vaikka Biohakkerin podcast stressistä.

Muokattu 14.5.2015
Muokattu 29.5.2015

Kommentit

Suositut tekstit