Strategiatyö turvallisuuskriittisessä arjessa: osallistumisen ja virkavastuun tasapaino
Seurasin kehittämispäivää, jossa kokenut ammattilainen kuvasi turhautumistaan. Hän oli käyttänyt aikaansa, ideoinut ja kirjannut huolensa resurssivajeesta yhteiseen työskentelypohjaan. Viesti oli ollut selkeä: nyt vaikutetaan strategiaan. Silti kokemus jäi vajaaksi. Hänen sanansa jäivät mieleen: “On pyydetty osallistumaan. Ajattelin, että nyt pääsee vaikuttamaan. Sitten kun asia toteutui, siinä ei tule yhtään osallistuneen näkemys näkyviin.” Lauseessa kuuluu yhtä aikaa pettymys ja vahva ammattiylpeys. Se kertoo ihmisestä, joka haluaa tehdä työnsä hyvin ja nähdä, että omalla havainnolla on merkitystä. Pro gradu -tutkimuksessani tarkastelin strategiatyötä julkisessa organisaatiossa, jossa vastuu on henkilöity ja päätöksillä on konkreettisia seurauksia. Aineistoon kuului 30 haastattelua eri tasoilta sekä kokous- ja työpajamateriaaleja, yhteensä 276 sivua. Halusin ymmärtää, miten ihmiset voivat vaikuttaa työssään tehtäviin linjauksiin. Milloin oma ääni kuuluu ja missä kohtaa päätösval...
