Totuus on tarua ihmeellisempää
Monista asioista muodostuu ihmisille myyttejä ja monia asioita aletaan pitämään totena. Yksi totuutena esiintyvä epätosi ja uskomus liittyy yliopistoon hakemiseen ja sinne pääsemiseen. Tarinan opetus tulee siis jo nyt alussa ja on seuraavanlainen; ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee.
Suurena mysteerinä toimii niinkin yksinkertaiselta vaikuttava asia kuin lukion käymättömyys. Siis se, ettei ole avannut yhtään lukion oppikirjaa, ollut päivääkään yläasteen jälkeen biologian tai historian tunneilla, ei ole viettänyt vanhojenpäivää, pukeutunut barbiksi abipäivänä ja mikä tärkeintä, pitänyt päässään valkolakkia. Ei sekuntiakaan, ei ikinä.
Pienen aasinsillan kautta pääsemme totuuteen. En ole käynyt lukiota. En päivääkään. Enkä ole sinne koskaan halunnut. Olen kuitenkin halunnut yliopistoon ja sinne olen päässyt. Nämä kaksi eivät siis sulje toisiaan pois. Myytti siitä, että lukion käyneet menevät yliopistoon ja ne muut ammattikorkeaan tai ei mihinkään, on rikkaruohoa sitkeämpi ajattelutapa. Oletus aiheuttaa paljon hallaa ja pahaa mieltä. Monet uskovat sen mitä korvat ikinä kuulevatkaan ja luulot karsivat elämästä vaihtoehtoja.
Onni oli onnettomuudessa, kun satuin itse ottamaan aikoinaan asiasta enemmän selvää. Salapoliisin työ kannatti, sillä nyt olen päämäärässäni ja viihdyn siellä. Lukiottomuus ei haittaa yhtään. Ainoa mikä haittaa, ovat ihmisten ennakkoluulot ja ennakko-oletukset. Ammatillinen koulutus ei ole kivi kengässä, vaan antaa erilaisen näkökulman asioiden tarkasteluun. Se on aivan yhtä hyvä ponnistuslauta kuin lukio. Valinnoissahan ei ole kyse älykkyydestä, vaan tahdosta ja halusta. Opiskelussa kyse on omasta yrittämisestä ja motivaatiosta, siitä miksi oikeasti haluat tulla ja mitä teet sen eteen.
Kannattaa siis siirtyä valikoivan kuulon alueelle ja raivata omia reittejään. Mieltään saa muuttaa koko elämänsä. Kaikki ei ole valmiiksi suunniteltua kapeaa putkea tiettyjen valintojen jälkeen. Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä, jotka ovat eri lähtökohdista ja suunnistavat eri tavoin samaan lopputulokseen. Me olemme niin kuin labyrintti. Pitkän etsinnän ja yrittämisen, muutaman umpikujan ja peruuttamisen jälkeen löydämme oikean reitin itsestämme ja pääsemme ulos, pääsemme perille.
Ps. Jokainen ala ei tietenkään aukea ammattitodistusta esittämällä, eikä lukionkaan paperit kaikkea takaa, mutta se ei olekaan jutun pointti.
Suurena mysteerinä toimii niinkin yksinkertaiselta vaikuttava asia kuin lukion käymättömyys. Siis se, ettei ole avannut yhtään lukion oppikirjaa, ollut päivääkään yläasteen jälkeen biologian tai historian tunneilla, ei ole viettänyt vanhojenpäivää, pukeutunut barbiksi abipäivänä ja mikä tärkeintä, pitänyt päässään valkolakkia. Ei sekuntiakaan, ei ikinä.
Pienen aasinsillan kautta pääsemme totuuteen. En ole käynyt lukiota. En päivääkään. Enkä ole sinne koskaan halunnut. Olen kuitenkin halunnut yliopistoon ja sinne olen päässyt. Nämä kaksi eivät siis sulje toisiaan pois. Myytti siitä, että lukion käyneet menevät yliopistoon ja ne muut ammattikorkeaan tai ei mihinkään, on rikkaruohoa sitkeämpi ajattelutapa. Oletus aiheuttaa paljon hallaa ja pahaa mieltä. Monet uskovat sen mitä korvat ikinä kuulevatkaan ja luulot karsivat elämästä vaihtoehtoja.
Onni oli onnettomuudessa, kun satuin itse ottamaan aikoinaan asiasta enemmän selvää. Salapoliisin työ kannatti, sillä nyt olen päämäärässäni ja viihdyn siellä. Lukiottomuus ei haittaa yhtään. Ainoa mikä haittaa, ovat ihmisten ennakkoluulot ja ennakko-oletukset. Ammatillinen koulutus ei ole kivi kengässä, vaan antaa erilaisen näkökulman asioiden tarkasteluun. Se on aivan yhtä hyvä ponnistuslauta kuin lukio. Valinnoissahan ei ole kyse älykkyydestä, vaan tahdosta ja halusta. Opiskelussa kyse on omasta yrittämisestä ja motivaatiosta, siitä miksi oikeasti haluat tulla ja mitä teet sen eteen.
Kannattaa siis siirtyä valikoivan kuulon alueelle ja raivata omia reittejään. Mieltään saa muuttaa koko elämänsä. Kaikki ei ole valmiiksi suunniteltua kapeaa putkea tiettyjen valintojen jälkeen. Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä, jotka ovat eri lähtökohdista ja suunnistavat eri tavoin samaan lopputulokseen. Me olemme niin kuin labyrintti. Pitkän etsinnän ja yrittämisen, muutaman umpikujan ja peruuttamisen jälkeen löydämme oikean reitin itsestämme ja pääsemme ulos, pääsemme perille.
Ps. Jokainen ala ei tietenkään aukea ammattitodistusta esittämällä, eikä lukionkaan paperit kaikkea takaa, mutta se ei olekaan jutun pointti.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.