1.työviikon mietteitä
Työkaverini ovat kuitenkin ottaneet minut vastaan suurella lämmöllä ja kaikki ainakin yrittävät puhua hiukan englantia, joka on ollut positiivinen yllätys. Töihin saavumme kaikki klo 9 ja töistä saa lähteä puoli kuuden jälkeen. Itse ihmettelin käytäntöä aluksi melkoisen paljon, sillä luulin kaikkien automaattisesti suuntaavaan puoli kuudelta kotiin. Suurin osa jää kuitenkin töihin kuuteen asti tai pidempään. Lounaskäytäntökin on hiukan erilainen, sillä lounas saapuu työpaikalle isoissa kärryissä, joista jokainen voi käydä hakemassa oman ruokansa. Lounas siis syödään toimistossa, oman pöydän ääressä. Ruoka on työpaikalla ollut äärimmäisen hyvää, vaikka kiinalaiset kollegani ovat asiasta täysin eri mieltä. Ylistyssanani toimiston ruoan suhteen tuntuvatkin huvittavan suurinta osaa kollegoistani.
Vähitellen tajuntaan on myös iskenyt se tosiasia, että asustelen 10 miljoonan kiinalaisen keskellä. Kaupunki on kuitenkin äärimmäisen viehättävä pikkuisine kujineen ja mataline taloineen. Ihmiset eivät näytä lainkaan kiireisiltä ja oma kävelytahtini onkin yksi nopeimmista ;) Ihmispaljouttakaan ei juuri huomaa, paitsi paikallisessa hypermarketissa, jonne vahingossa eksyin lauantairuuhkan aikaan. Koko käynti taisi kestää 3 tuntia, sillä
eteenpäin ei juuri päässyt menemään ja takanani rynni satojen kiinalaisten lauma. Voin vain kuvitella miten riemuisaa paikassa olisi käydä muutaman lapsen kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.