Haluatko muotoilijaksi?

Abikevät, silloisen Taikin, nykyisen Aalto-yliopiston hakuinfo. Muistan sieltä kirkkaasti kutakuinkin tämänkaltaisen lauseen: ”Opiskelua on aamukahdeksasta iltakahdeksaan, ja jos siitä jotain vapaa-aikaa jää niin se on vaan plussaa” Silloin aattelin että joopa joo, niin varmaan - todellisuus on tässä parin vuoden aikana kuitenkin valjennut myös täällä Lapin päässä.

Miten siis tänne päädyin? Suoraan sanottuna en yo-lakkia odotellessa edes harkinnut hakevani Lapin yliopistoon, koska eihän nyt kukaan selväjärkinen pääkaupunkiseudun nuori Napapiirin reunalle vapaaehtoisesti muuta. Kävi kuin kävikin niin, että Aallon ovet eivät ensimmäisellä kerralla auenneet, joten päädyin naapurilaitokseen Helsingin yliopistoon opiskelemaan – kemiaa! Kemia on jostain syystä taiteen ohella aina kiehtonut mua kovasti, joten päätin kokeilla sitäkin kun sinne suoraan yo-papereilla pääsin.

Yleisen kemian kurssiopus kirjahyllyssä siltä varalta että tulee ikävä!

Vuoden aikana totesin, ettei se kemia nyt ihan mun juttu kuitenkaan ollut, vaikka kiinnostavaa olikin. Labrakursseista tykkäsin, mutta huomasin kiinnittäväni huomiota yleensä sellaisiin seikkoihin kuin sakkamuodostumien kauniisiin värisävyihin. Kun vielä bussimatka solukämpästä Kumpulan kampukselle kulki Arabian halki Aallon ikkunoiden vierestä, päätin keväällä uudestaan täyttää yhteishakulomakkeen. Tällä kertaa olin niin varma alavalinnasta, että väänsin ennakkotehtävät myös Lappiin.

Olen tyytyväinen että päädyin lopulta tänne. Napapiirin reunalla tuntureiden helmassa olen viihtynyt enemmän kuin hyvin. Kemian opintoihin verrattuna sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelu on ollut hyvin erilaista, ei todellakaan pelkkää huoletonta piirtelyä niin kuin helposti voisi kuvitella. Multa lukeminen on sujunut aina kohtuullisen sutjakasti, joten täällä on eri tavalla joutunut tekemään työtä opintopisteiden eteen kun vertaa vaikka kemian laskutehtäviin.

Lähes kaikilla kursseilla on läsnäolopakko, ja jos luentoja ei olekaan aamusta iltaan niin itsenäistä työskentelyä todella riittää sekä illoiksi että viikonlopuiksi niin kuin Aallossakin ennustettiin. Taiteiden tiedekunnassa opiskelussa painottuu vahvasti itsenäisen työskentelyn osuus, ja on hyvin paljon omasta itsekurista kiinni kuinka työskentelynsä aikatauluttaa. Harvinaista ei ole, että deadlinen lähestyessä istutaan porukalla yötä myöten atk-luokan näyttöjen kajossa viimeistelemässä portfolioita tai jännittämässä ehtiikö jäätävän kokoinen tiedosto tallentua ennenkuin ulko-ovien hälyt menevät päälle. Monet opiskelijat ovat tämän viikon hiihtolomalla tai perioditauolla, mutta taiteiden tiedekunnassa on vietetty hilpeää itsenäisen työskentelyn viikkoa.

Näyttää se suunnittelutyö joskus tältäkin!

Ensi syksyksi on tulossa uusi opetussuunnitelma, mutta se ei ole vielä saanut lopullista muotoaan, joten en siitä uskalla tarkemmin kertoa. Sanoisin että kannattaa hakiessa tutkailla aina yliopistojen nettisivuilta löytyviä opinto-oppaita ja kurssikuvauksia, niistä saa aika hyvän käsityksen mitä on luvassa. Sisustus- ja tekstuulimuotoilun pintoihin kuitenkin tiivistetysti kuuluu niin muotoilualojen yhteisiä kursseja, taide- ja kulttuuriopintoja kuin oman koulutusohjelman kursseja sekä kieli- ja viestintäopintoja (joo, myös meillä on oikiksen tapaan se pakollinen ruotsi!)

Muotoilualojen yhteisillä luentokursseilla on tentin sijaan usein suoritusmuotona oppimispäiväkirja, essee tai ryhmätyö, mutta on niitä tenttejäkin aina muutama vuodessa. Oman koulutusohjelman kursseilla taas opetellaan hallitsemaan suunnitteluohjelmia ja suunnittelun kannalta oleellisia valmistustekniikoita sekä alan tutkimusta ja historiaa.

Suunnittelukursseilla olemme usein tehneet kuvitteellisille tai oikeille asiakkaille suunitteluprojekteja – esimerkiksi viime keväänä päästiin suunnittelemaan Lapin keskussairaalan sairaanhoitajien neuvotteluhuone uusiksi ja tänä syksynä tehtiin kodintekstiilimallistokonsepti Taito Lappi ry:lle (Näyttely on vielä maanantaihin asti Taito Lapilla, käy kurkkaamassa!) Pidän siitä, että opiskeluun kuuluu paljon projekteja ja konkreettisia suunnittelutöitä, ja uskon että niistä on työelämässä kovasti hyötyä.

Yleensä opiskelu näyttää tältä: kirjastolainat metsäteemaisen hotellihuoneen suunnittelun pohjaksi

Olen hyvin kiitollinen siitä, että pystyin lukion jälkeen pitämään ”välivuoden” kemianopintojen parissa – oli hyvä päästä itsenäistymään, kokeilemaan yliopisto-opiskelua ja jotain eri alaa kuin oli ensisijaisesti suunnitellut. Samanlaista kokeilua ei käsittääkseni nykyisellä koulutuspolitiikalla pääse kovin helposti tekemään. Tsemppiä kaikille tänä keväänä opiskelupaikkaa metsästäville! Kannattaa avoimesti tutkia kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja uskaltaa lähteä unelmien perässä vähän kauemmaskin.

Mitä haluaisit tietää opiskelusta taiteiden tiedekunnassa? Kommentoi alle niin vastailen parhaani mukaan!