Eiköhän se riitä tältä vuodelta
Yhteiset kahvittelut ja pohdintahetket opiskelukaverien
kanssa ovat hyödyllisiä! Itsekin sain todella hyviä neuvoja työnhakuun ja
gradun tekoon ihan vain 15 minuutissa. Vertaistuki on siis asia mitä kannattaa
vaalia ja ehkäpä yliopiston eri asiat voisivat liittää enemmän siihen. Tästä
syystä olen aina pitänyt ryhmätöistä kursseilla. Niissä joutuu laittamaan omat
tiimityötaitonsa koetukselle ja kehittää niitä. Myöskin saa uusia tuttavuuksia
ja pääsee jakamaan tehtäviä. Yliopistossa joutuu tekemään ryhmätöitä melko
paljon. Riippuen tietenkin tieteenalasta, mutta tuskinpa missään tiedekunnassa
niiltä voi täysin välttyä.
Pistin tältä erää pillit pussiin gradun suhteen. Pistin
kaiken tämänhetkisen tekstin samaan kasaan, muokkasin asetukset ja kieliopin
kuntoon ja lähetin ohjaajalle ensimmäiselle lukukierrokselle. Graduni on ehkä
n. 70% valmis. Siihen tulee vielä 10-20 sivua lisää tekstiä mutta nyt juuri en
jaksa sitä tälle vuodelle enempää. Jatkan tammikuussa sitten sen loppuun
ohjaajan kommenttien avulla. Voin vain kuvitella kuinka raskasta ohjaajan työ
on. Ensinnäkin, graduryhmät ovat n. 15-20 hengen vetoisia kursseja, joilla
istuu eri tilanteissa olevia opiskelijoita. Joillain on lähes valmiit gradut ja
joillain homma on vasta ideapaperin tasolla. Ohjaajalla tulee kuitenkin olla
käsitys kaikkien töistä ja tilanteista. Sitten yhtäkkiä joiltain opiskelijoita
saattaa pamahtaa sähköpostiin se 50+ sivua tekstiä. Se pitäisi yhtäkkiä lukea
ja antaa palaute. Tämän jälkeen se on luettava uudelleen kunnes opiskelija on
korjannut sen. Tämä ruljanssi jatkuu siihen asti kunnes saa kansitusluvan. Noh,
eipä tuo minun ongelmani ole. Mutta sääliksi välillä käy.
Loput joulun odotuksesta käytän dunarin hommiin pääkaupunkiseudulla.
Matkustan Helsinkiin töihin ylihuomenna ja pidän yllä vanhoja työsuhteitani. En
usko, että niistä mitään poikii tulevaisuudessa omalle alalleni mutta onpahan
ainakin jotain hommaa jos muuta työtä ei löydy.
Toisaalta siellä on mukavat työkaverit ja hyvä työilmapiiri joten
mielellään sinne aina hetkeksi menee. Seuraavat ajatukset saattekin sitten Helsingin
sateisesta joulukuusta (ainakin viime vuonna se oli sateinen)! Katsotaan miten
vanha kehäraakki jaksaa fyysistä työtä tehdä!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.