Viimeinen luento

25. päivä toukokuuta istun tämän lukuvuoden viimeisellä luennolla. Tunnelma on mainio siitäkin huolimatta, vaikka ulkona ei paistakaan aurinko. Vesisateisella säällä harmaus sisällä ja ulkona ei juuri tunnu miltään, sillä luennottomuus poistaa moninkertaisesti velvotteita olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Toki tämä ei tarkoita totaalista joutilaisuuden riemuvoittoa, vaan matkassa kulkee kasa kirjoja ja monisteita, joiden pohjalta tulisi naputella sivukaupalla hajatelmia kurssien päättötöiksi, jotta opintopisteet napsuvat tilille.

Kesäkuu kuluu siis siellä täällä hetkittäin opiskellen ennen kuin siirryn vapautuneemmasta ajatustyöstä kurinalaiseen fyysiseen rakennustyöhön. Tämä muutos ei haittaa enää niin paljoa kuin se on joskus haitannut, sillä työstä saadut ansiot on tarkoitus käyttää tuleviin taatusti mahtaviin ja vapauttaviin seikkailuihin.

Nauttikaa kesäöistä - minä ainakin aion niin tehdä. Ehkä myös töistäkin.