Paliskunta altavastaajana vai tasapuolisena neuvotteluosapuolena?

Tutkimuksen kohteena tuulivoiman ja poronhoidon yhteensovittamiseen liittyvät suunnittelu- ja neuvotteluprosessit

Uusiutuvan energian suunnittelu ja rakentaminen on ollut kasvussa kansallisten ja kansainvälisten ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden myötä. Sen lisäksi kasvun taustalla ovat Suomen tavoitteet energiaomavaraisuudesta ja energian viennistä. Pohjois-Suomi on houkuttelevaa aluetta tuulivoimalle erityisesti hyvien tuuliolosuhteiden ja harvan asutuksen vuoksi. Tuulivoimaa on siis suunnitteilla enenevissä määrin myös poronhoitoalueelle syrjäisille seuduille. Nämä syrjäiset seudut ovat usein juuri poronhoidolle tärkeitä laidun- ja toiminta-alueita. Poronhoitoon on kohdistunut sopeutumispaineita tämän lisääntyneen muun maankäytön myötä. Samaan aikaan porotalous on kohdannut viime vuosina ilmastonmuutoksen aiheuttamia poikkeuksellisia sääolosuhteita. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu nimenomaan maankäytön suunnittelun olevan avaintekijä niin poronhoidon sopeutumisen edistämisessä kuin vastaisesti myös sopeutumiskyvyn murentajana.

Aikaisemmassa tutkimuksessa on tuotu esille, että paliskunnilla on usein epätasavertaiset lähtökohdat osallistua ja vaikuttaa maankäyttöön liittyvissä suunnittelu- ja neuvotteluprosesseissa. Tuulivoiman suunnittelussa ja rakentamisessa poronhoitoalueella on erityisen tärkeää etsiä aitoja yhteensovittamisen keinoja. Omassa tutkielmassani lähtökohtana oli ymmärtää ilmiön eri osapuolia; paliskuntia, tuulivoimayhtiöitä ja konsultteja. Tutkielmassani keskityin erityisesti paliskuntien näkemyksiin. Tavoitteena oli tuoda esille haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä näistä prosesseista, heidän kohtaamistaan haasteista ja ajatuksista siitä, mitä on oikeudenmukainen ja tasapuolinen prosessi ja mitä sen syntymiseksi tarvitaan. Tutkielmassani tutkittiin kahden eri tuulivoimahankkeen tapausta, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuoliselta poronhoitoalueelta. Tutkielma nojaa sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja se analysoitiin dialogisen tematisoinnin keinoin.

Kuva: Mari Parpala

Tutkielman keskeisinä tuloksina nähtiin, että haasteet, konfliktit ja ristiriidat liittyivät erilaisiin intresseihin  ja reunaehtoihin, erilaiseen tietoon ja ymmärryksen puutteeseen. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on nähty samoja asioita maankäyttökonfliktien taustatekijöinä. Hankkeiden pullonkaulana nähtiin hankealueen kriittisyys poronhoidolle ja sen jatkuvuudelle. Pullonkaulojen syntymiseen vaikuttavat niin paliskuntien erilaiset tilanteet, lähtökohdat kuin mahdollisuudet sopeutua muutoksiin. Tutkielmani tuloksissa nousi esille, että prosessien onnistumista edesauttavia tekijöitä ovat kuulluksi tuleminen, molemmin puolinen ymmärtäminen, sosiaalisen toimiluvan rakentuminen, aidot vaikutusmahdollisuudet ja tunnustaminen. Luottamuksen puute, kokemus kuulluksi tulemisen puutteesta ja kokemus altavastaajuudesta voivat johtaa konfliktin syntymiseen tai sen syvenemiseen.

”Kuunnellaan poroihmisiä ja paliskuntaa, ja haettais semmoinen paikka sille missä olisi mahdollisuudet olla.”

”Olisiko se avainjuttu tässä niinku puolin ja toisin olla avoimia ja niinku yhteistyökykyisiä ja erityisesti tuulivoimatoimijat, että pitää oikeasti ymmärtää, että mitä se porotalous on.”

Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä sekä konfliktien että toisaalta onnistuneina koettujen tilanteiden taustalla olevista tekijöistä. Tätä kautta voitaisiin löytää tapoja edistää oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja reiluja tuulivoiman suunnittelu-, neuvottelu- ja sopimisprosesseja käytännössä. Tutkielmani tulosten pohjalta voidaan yhtyä aikaisemman tutkimuksen esille nostamiin tarpeisiin poronhoitajien oikeudenomistajuuden paremmasta tunnistamisesta ja tarpeesta selvittää keinoja, joilla paliskuntien resursseja voitaisiin lisätä ja tukea. Uusien tietotarpeiden rinnalla tarvitaan poronhoitajien kokemusperäisen ja paikallisen tiedon tunnistamista ja parempaa huomioonottamista prosesseissa.

”Perinteistä porotaloutta harjoittavat ovat syntyneet siihen sukupolvien ketjussa ja se ei ole missään dokumentoituna se toiminta ja sitten kun toinen osapuoli on vailla kaikkea mitä porotalouden harjoittamisesta kerrotaan niin se pitäisi euroina ja tilastoina todentaa ja se on hyvin haastavaa, joissain tilanteissa mahdotonta.”

Tuulivoimasuunnittelun ja -rakentamisen kiivastuminen yhdessä muiden maankäyttöhankkeiden kanssa ovat työllistäneet ja kuormittaneet paliskuntia. Maankäyttöön liittyvien ristiriitojen sekä poronhoitajien kuormittumisen on aikaisemman tutkimuksen mukaan nähty lisääntyvän tulevaisuudessa. Konfliktien ehkäisemiseen on erityisen tärkeä kiinnittää nyt huomiota ja vahvistaa sekä lisätä tutkimusta suunnittelun ja päätöksenteon pohjana.

Pro gradu- tutkielmani on osa Lapin ELY-keskuksen rahoittamaa Luonnonvarakeskuksen Porotuuli- tutkimushanketta, jossa on mukana myös Suomen ympäristökeskus. 

Vilma Sanaksenaho, 29.11.2023.

Vilma Sanaksenaho opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on ”Paliskunta altavastaajana vai neuvotteluosapuolena? Johtamisen pro gradu- tutkielma tuulivoiman suunnittelu- ja neuvotteluprosesseista”- nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte. Tarkemmat kirjallisuuslähteet löytyvät tutkielmasta.