Onko tulevaisuuden työnteko alustoissa?

Osallistuin jokunen viikko sitten mielenkiintoiselle opintojaksolle, jossa pohdittiin jakamistaloutta ja sen oikeudellisia ulottuvuuksia. Jakamistalous on uudehko ilmiö, jossa pyritään siihen, että hukkakäytöllä olevia resursseja voi jakaa niitä tarvitseville korvausta vastaan. Ajatuksena on se, että tavaroita voi vuokrata, lainata tai jopa jakaa omistamisen sijaan. Tunnetuimmat esimerkit jakamistaloudesta ovat varmaankin Uber ja Airbnb, jotka ovat näkyneet runsaasti julkisuudessa myös täällä koto-Suomessa. Vaikka opintojakson tarkoituksena oli keskittyä jakamistalouden oikeudelliseen ulottuvuuteen, kuten erilaisiin sopimusmalleihin, työntekijän asemaan, veroihin ja vastuukysymyksiin, herätti se paljon laajemmallekin meneviä ajatuksia.

Jakamistalous ei ole vakiintunut termi, ja tietyistä sen ulottuvuuksista voidaan käyttää myös nimitystä alustatalous. Ne eivät kuitenkaan ole synonyymejä, vaan alustataloudessa on kysymys tavasta tarjota erilaisia hyödykkeitä. Alustoiksi voi nimittää sovelluksia, kuten Airbnb ja Uber, jotka tarjoavat siis alustan jakamistalouden harjoittamiseen. Erityisen paljon ajatuksia herätti mahdollisuus hyödyntää alustoja työnteossa. Esimerkiksi Uberin listoilla oleva kuski voi ansaita kuljettamalla ihmisiä paikasta toiseen. Sovellus nimeltä Treamer taas pyrkii yhdistämään työtä tarjoavan ja palveluksia tarjoavan tahon. Sen kautta voi löytyä apukäsiä esimerkiksi muuttamiseen tai siivoamiseen. 

Alustatalouden kehittyessä erilaisten palveluiden tarjoaminen voi ulottua yksinkertaisista palveluksista yhä monipuolisempiin ja ammattitaitoa vaativien palveluiden tarjoamiseen. Työsuhdetta alustatalouden toimijan ja alustantarjoajan välillä ei kuitenkaan synny, kuten ei myöskään palveluja tarjoavan ja palveluja ostavan tahonkaan välillä. Kysymys on siis eräänlaisesta pienyrittäjyydestä, jossa palveluita alustan kautta tarjoava työllistää itse itsensä. Yksinyrittäjyys on Suomessa jo nyt erittäin yleistä, sillä yli puolet Suomen Yrittäjien jäsenistä on sellaisia. 

Jos alustalous tulee yleistymään ennustusten mukaisesti, tulevat vaikutukset olemaan valtaisat. Aloilta, joilla on perinteisesti toimittu vakituisessa työsuhteessa, voitaisiin siirtyä johonkin, jolla ei oikein ole vielä edes nimitystä. Voisiko tällaisesta käyttää esimerkiksi nimitystä alustayrittäjä?

Muutos tulisi muuttamaan käsitystämme työ- ja vapaa-ajasta. Se tulisi melko varmasti heikentämään työn ehtoja, sillä alustatalouden toimijoilla ei ole takanaan ay-liikkeitä. Pahimmillaan työ voi muuttua silpuksi vailla mahdollisuutta sosiaaliturvaan. Alustojen ylläpitäjät rikastuvat rojalteilla köyhien tapellessa pätkistä.

Toisaalta alustatalous voi lisätä vapautta, uusia innovaatioita ja luovuutta. Samalla se poistaa yhden suuren resurssin hukkakäytön: ajan. Väittäisin, että monessa kahdeksasta neljään työpaikassa on runsaasti tyhjäkäyntiä, josta voitaisiin päästä eroon. Tuottavuus ja vapaa-aika voisivat lisääntyä. Voi toki olla, että alustataloudessa on kyse marginaali-ilmiöstä, ja se tulee säilymään tapana tienata satunnaisia lisätuloja päätyön ohella. Aika näyttää.

- Matias