Junantuomasta junanviemäksi
Kirjoittelin taannoin Kide-lehden Tuokio-palstalle, etten
vaihtaisi Lapin lumisia maisemia kuuna päivänä loskaan. Nyt, ironista kyllä,
kirjoittelen kuitenkin tätä tekstiä loskan keskellä tyhjyyttään ammottavassa
kerrostalokopissa seuranani ainoastaan vasta käynnistetyn jääkaapin kovaääninen
hurina. Kesätöiden haku tuotti tulosta, mutta tuloksena onkin yllättäen hieman
pitempi työrupeama.
Oma opiskelijaelämäni jatkuu nyt ainakin vuoden loppuun
asti Kehä kolmosen alapuolella, ja visiitit Rovaniemellä tulevat rajoittumaan
ainoastaan muutamiin tentteihin. Pääsen siis maistamaan oikkareiden keskuudessa
ilmeisen yleistä etäopiskeluakin. Uskon, että opinnot tulevat hoitumaan
välimatkasta huolimatta, sillä kuten jo ennen joulua hermoilin, ne alkavat olla
loppusuoralla.
Ikänsä Pohjois-Suomessa asuneelle muutos on toki melkoinen.
Maalaisjuntille kaikki on isoa ja ihmeellistä, ja pelkästään ruokapaikkojen
määrä hämmentää. Viime vuodet ovat muutenkin olleet muutosten aikaa.
Yliopisto-opiskelu, jonka piti olla läpijuoksu, ylioppilaskunnassa työskentely,
jonka piti kestää vain hetken ja nyt viimeisimpänä tämä. Kaikkeen on kuitenkin
sopeuduttu, ja aika on mennyt kuin siivillä.
Opiskeluaikani on opettanut minulle valtavasti, ei
pelkästään laista ja oikeudesta, mutta myös elämästä yleisesti. Olen oppinut,
että tilanteesta kuin tilanteesta selviää, ja asiat tuntuvat järjestyvän,
vaikkakaan eivät aina sillä tavalla, kuin aluksi oli ajatellut. Siksi tämä
viimeisin muutos tuntuu jännittävältä, mutta myös osana luonnollista jatkumoa.
Olen pikkuhiljaa hyväksynyt, että töiden perässä voi joutua muuttamaan, eikä
nykypäivänä voi enää ajatella jäävänsä aloilleen.
Alkavia töitä odotan innolla; ne tuovat mukavaa vaihtelua
viime vuosien opinnoissa raatamiseen. Aika hupeni päiväsaikaan luennoilla ja
tenttikirjojen parissa, ilta-aika myöhään yöhön työhommissa. Ehkä nyt rentoudun
ja teen muutaman kuukauden pelkästään töitä.
//
I wrote a few months back, that I wouldn’t change the snowy views of Lapland to slush. Ironically, now I am writing this text from an apartment block in Helsinki. My search for a summer job resulted to a work, which will continue at least for this year.
Recent years have been years of change. I have learned that things will work out somehow, not necessarily how you first thought, but still.
I look forward to start my work here. While living in Lapland, I had to work and study at the same time. Now I think I will just work for a while.
- Matias
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.