KUINKA TEHDÄ ETÄBLOGI? Verrannollinen myös muihin etätöihin

Lumihiutaleet laskeutuivat hiljalleen kohti Rovaniemen kivisiä katuja. Tähdet hymyilivät kirkkaalta taivaalta yksinäisen Laurin huoneeseen. Lauri katseli kaihoisasti kaukaisuuteen miettien, mitähän Niko-Ville tänään tekee. Lähes toisella puolella Suomea oleva (Ylivieskassa) Niko-Ville nautiskeli iltateestään lämpimän viltin alla lukien lempiromaaniaan Fifty shades of Grey. Hän oli hyvillään joululomasta, sekä koulusta että Laurista. Elämä maistuisi taas hetken.

Yhtäkkiä Niko-Villestä tuntui kuin kylmä viima olisi pyyhkäissyt hänen tuuheita hiuksiaan; BLOGI! Vuoden viimein blogi olisi vielä tehtävä, mutta Lauri oli vielä Rovaniemellä, kaukana kaikesta.

Tiemme erkanivat jouluksi ja se asetti hieman esteitä yhteiselle puuhastelullemme. Olimme kuitenkin valmiita ottamaan haasteen vastaan ja katsomaan lahjahevosen suuhun.  Matkasta tulisi eittämättä mielenkiintoinen, sillä kirjoittaminen tapahtui pelkästään internetin kautta Google Docsin avulla.  

Matka bittiavaruuteen alkaa, kun käynnistämme bittiavaruussukkulamme. Päämääränämme meillä on “sivunverrantekstiä“-planeetta, mutta matka ei ole niin yksioikoinen kuin miltä aluksi saattoi näyttää. Kiinnittäkää turvavyönne, sillä lähdemme matkaan ja ensimmäinen pysäkki on “eiolemitäänideoitajaselaillaannettiäjatuhlataanaikaapuhumallakaikestaturhasta” -avaruusasema.

Päästyämme asemalle pysähdys kesti luvattoman kauan ja olimme jäljessä aikataulusta. Moottorit täytyi laittaa käyntiin pikimmiten. Jatkaessamme eteenpäin huomaamme jatkuvia ongelmia Niko-Villen puoleisessa perämoottorissa. Moottori ei pysy käynnissä kunnolla vaan yskähtelee hämmästyttävän paljon aiheuttaen suuria etenemisvaikeuksia retkikunnallemme. Onneksi meidät on koulutettu tällaisia tilanteita varten, joten pystymme jatkamaan seikkalua kaluston ajoittaisista ongelmista huolimatta.

Välillä vauhtimme hidastuu todenteolla, kun molemmat yrittävät ohjata tätä GOOGLE.docs- nimistä alusta yhtäaikaa. Ehkä päämäärämme on sama, mutta keinomme ja tarkoitusperämme voivat erota toisistaan kuin yö ja päivä. Eikä asiaa helpota ollenkaan aika ajoin tapahtuvat törmäykset “kissavideo” -komeettojen kanssa. Nämä seireenin lailla visertävät komeetat voivat tuhota aluksen ja vesittää matkan alta aikayksikön. Vain Niko-Villen raudanlujat ohjaustaidot estävät meitä osumasta komeettoihin. Laurista ei voi sanoa samaa.

Alun rautakankeuden jälkeen yhteinen sävel tuntuu kuitenkin löytyvän ja alus etenee bittiavaruudessa ainakin 100 megan nopeutta. Aluksen rutiinit ovat molemmille nyt tutut ja vaikka emme pysty keskustelemaan, löydämme uusia tapoja kommunikoida. Skype olisi ollut hyvä ottaa matkalle mukaan, mutta Niko-Villen puolen perämoottori ei jaksaisi kannatella moista taakkaa.

Loppua kohden vauhti sen kuin kiihtyy. Alus natisee ja paukkuu liitoksistaan, mutta emme voi antaa periksi. Maalin on päästävä. Ohitamme sujuvasti matkaa hidastavat avaruusasemat, väistelemme meteoriitit kuin Han Solo ja laskeudumme turvallisesti “sivunverran” -tekstiä planeetalle. Matka oli haastava, täynnä vaaroja ja houkutuksia, mutta onneksi selvisimme perille ehjin nahoin. Kapteeni Kattilakoski, Apuyliperämiespäällikkö Moilanen sekä alus GOOGLE.docs -alus kiittävät kaikkia lukijoita ja toivottavat rauhallista joulua.

//How to do a blog without communicating by speaking?

Snowflakes were slowly falling down into streets of Rovaniemi. Stars smiled to lonely Lauri who was sitting in his room. He was looking to nowhere thinking what Niko-Ville would be doing right now. Almost other side of Finland (in Ylivieska), Niko-Ville was drinking his favourite tee while sitting under blanket and reading his favourite book, Fifty shades of Grey. He was excited about holidays, school and Lauri. Life for good for a while. Suddenly Niko-Ville felt like cold wind would have blown over his head. He remembered: THE BLOG. They should do their last blog but Lauri was in Rovaniemi, far from everything.

Our paths separated before the Christmas what causes little problems to our blog writing. Anyway, we were ready to take a challenge. This is going to be interesting because we are only using Google Docs.

Jorney to bit space starts when we launch our bit spacerocket. Our destination is “wehavetowritepagefulloftext” -planet, but the jorney isn’t as simple as it looked at first. Buckle up, because we are launching our engines and first stop is “wedon’thaveanyideasandwebrowsethroughinternetandwasteourtimefornothing”-spacestation.

We were stuck at the spacestation far too long and now we must catch up the time we have lost. Shortly after take off we notice serious problems in Niko-Villes engine. Engine keeps going on and off, what causes difficulties to advance on our mission. Luckily, we have been training for situations like this and we can keep on going.

Occasionally our speed slows down, because both of us are trying to lead the ship at the same time. Our destination might be the same, but our ways are different like night and day. And it’s not helping that from time to time we ram into “catvideos” -comets. These comets might destroy our ship and they could be fatal for us. Thank God, Niko-Ville can keep his nerves as cold as ice and he takes the ship through comets. We can’t say the same from Lauri.

After a rough start we can finally co-operate without problems and we are moving on with the speed of light. Now we both know the routines of the ship and we have found our ways to communicate. Skype would been perfect for this trip, but Niko-Villes engine can’t hanlde items that big.

The ship is going faster and we can see our destinations. We pass spacestations, we avoid comets like Han Solo and land safely to the planet of “wehavetowritepagefulloftexts. The trip was challenging, full of danger and temptations, but thanks to the God, we survived. Captain Kattilakoski, little helper boy Moilanen and GOOGLE.docs spaceship want to thank our readers and wish you a merry Christmas.