Kandikuulumisia

Nyt kun joulu on mennyt, kinkut melkein sulateltu niin voisinpa melkein polkaista uuden vuoden käyntiin kertomalla kuulumisiani karmaisevan kandin suhteen. Sain sen VIIMEIN aloitettua tuon pahaisen työni, joka ei siis oikeasti ole mikään iso homma, kunhan vain aloittaa. Muutamia huomoita kandiprosessista:

-Täällä joku vinkkasikin, että kannattaa tehdä työ pienemmissä osissa. Otin neuvosta vaarin, ja aloitin johdannolla, nyt on vuorossa käsitteiden aukominen omalla osuudellaan. Huomattavasti rennompaa, kun tiedoston nimenä ei ole se...kandi.

-Selkeä tavoite helpottaa suuresti. Oma tavoitteeni on 2 sivua/päivä, näin mulla on tarpeeksi aikaa hio tekstiä jo nyt, miettiä mitä olennaista haluan siitä kertoa ja saatan kirjoittaa vahingossa enemmänkin ja olla itseeni varsin tyytyväinen.

-Tuntuu typerältä, kun oikeastaan tiedän aineistojeni antaman tiedon jo etukäteen, mutta implisiittinen tieto ei nyt sinänsä ole kovin uskottavaa. Niinpä minun täytyy vain koota järkevä kokonaisuus aineistomateriaalista, ja lisätä sopivasti omia ajatuksiani.

-Kun olen saanut käsikirjoituksen valmiiksi, aion ostaa itselleni nahkatakin. Ihan vain siksi, koska olen ansainnut sen. Olin joulukuun töissä, tein paljon kursseja syksyllä ja kandi ei näytä enää niin toivottomalta.

Hyvää uutta vuotta kaikille!