Joulun arvoitus

Heipparallaa ja hellät tunteet. Nyt on tämän tyttären joulu-urakka pulkassa niin sanoakseni, tontun hommat brittituristien parissa loppuivat ja kielitaitoa taas saanut kartutettua 2,5 viikkoisella englannin tiiviskurssilla. Ajattelin seuraavaksi oikaista jalat, juurruttaa istumapuoleni sohvaan ja katsoa joulun laatuohjelmia konvehtirasi(oide)an kera. Nollata siis totaalisesti. Koska puhtia tullaan kysymään kevätlukukaudella, pitäisi vääntää se pahuksen kandi ja muutenkin kasailla kokoon vaadittavat suoritukset jotta ne paperit saisi pihallekin.

Vaan ei hätiä mitiä. Tuota varten täytyy vähän suunnitella, mitä kaikkea mukavaa VOI tehdä jouluna. Ei ole PAKKO, vaan SAA tehdä.Jos haluat vain maata koko joulun, tee se ihmeessä. Seuraava mahdollisuus on ehkä vasta vuoden päästä. Kunhan saat kunnolla rentoutua ennen seuraavaa rutistusta kevätlukukaudella.

Mie ainanki aion: herätä aamulla, aukaista sen telkkarin. Hipsiä joulukalenter(e)ille ja aukaista luuku(t). Herättää koko talonväen koska jos mie en nuku, kukaan muukaan ei nuku. Keittää pannullisen kahvia ja nauttia about rasiallisen konvehteja aamupäivän aikana. Kärttää isäpappaa tuomaan kuusen sisälle jotta mie sen saisin koristella. Tänä jouluna harkitsen koristelua samaan tapaan kuin 20 vuotta sitten, eli kaikki koristeet alaoksille. Koristelun jälkeen syödään taas, riisipuuroa ja kinkkua rieskan päällä. Ja sitten seuraakin valtava odottelu ennen iltaa, joka aloitetaan matkalla hautausmaalle. Jos minulta muuten kysytte, niin jouluillan tunnelma on ihan mieletön tuolloin, kynttilöitä on sadoittain ja talvi-ilta toivottavasti mukavan rapsakka. Kotiuduttuamme alkaa vaihteeksi ruokailu kaikkine jouluherkkuineen ja viimein se lahjojen aukominen. Tosin olen jo varmaan aamulla aukaissut jonkin lahjan lievittääkseni jännitystä...

Ja sitten se on ohi. Ja se tulee taas uudelleen ennen kuin huomaatkaan. Minusta on siis tullut virallisesti vanha.

Hyvää joulua kaikille!