Omistajanvaihdos johtamiskäytäntöjen muovaajana palveluyrityksessä

Omistajanvaihdos on monelle yritykselle uuden alun paikka. Se on mahdollisuus katsoa organisaatiota ja sen toimintatapoja tuorein silmin. Mutta mitä omistajanvaihdos tarkoittaa johtamiskäytäntöjen tasolla? Millä tavalla työntekijöiden arki voi muuttua uuden johdon myötä?

Kuva: Canva-kuvapnakki.

Tutkin pro gradu -työssäni erästä palvelualan yritystä, jossa omistajanvaihdos merkitsi merkittäviä muutoksia johtamiskäytännöissä.  Tutkimukseni pohjana toimi kuusi teemahaastattelua, joissa ääneen pääsivät niin työntekijät kuin esihenkilöt ja toimitusjohtaja. Näiden avulla hahmotin, miten ihmiset kokevat johtamiskäytännöt arjessa, ei vain sanoina, vaan tekoina ja kohtaamisina. Vertailin johtamiskäytäntöjä ennen ja jälkeen omistajanvaihdoksen ja tarkastelin erityisesti viestintää, vastuunjakoa, itseohjautuvuutta ja palautekulttuuria, eli asioita, jotka vaikuttavat suoraan työyhteisön arkeen.

Aiemmat johtamiskäytännöt näyttäytyivät monille työntekijöille kaoottisina ja kuormittavina. "Kukaan ei oikein tiennyt, kuka tekee ja mitä", kuvasi eräs haastateltava tilannetta. Johdon poissaolo arjesta ja viestinnän puute loivat epävarmuutta, ja monessa tilanteessa työntekijät joutuivat tekemään päätöksiä yksin, ilman tukea tai selkeitä rakenteita. Tämä loi turvattomuuden tunnetta ja passivoi henkilöstöä.

Tällaiset kokemukset kuvaavat sitä, mitä tutkimuksessa kutsutaan tuhoavaksi johtajuudeksi, tilanteita, joissa johtaminen ei tue, vaan kuormittaa ja joissa työn tekeminen perustuu enemmän selviytymiseen, kuin yhteistyöhön tai kehittämiseen. Useat työntekijät kuvasivat, että työyhteisössä vallitsi puhumattomuuden kulttuuri ja että johdon läsnäolo arjessa oli vähäistä tai jopa olematonta.

Omistajanvaihdoksen jälkeen organisaatiossa alkoi uusi vaihe. Johtamiskäytännöt muuttuivat valmentavammiksi, osallistavammiksi ja suunnitelmallisemmiksi. Esihenkilöiden rooli kirkastui ja heistä tuli läsnä olevampia, helposti lähestyttäviä niin sanottuja tukihenkilöitä. Samalla työntekijöille tarjottiin enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja kehittää omaa työtään. Eräs työntekijä kuvasi muutosta näin:

”Nyt kaikki ei enää kaadu meidän niskaan, vaan tiedetään, kuka tekee mitäkin ja miksi.”

Kuva: Canva-kuvapankki

Tämä muutos ei tapahtunut vain uuden johdon mukana, vaan se rakentui työntekijöiden, esihenkilöiden ja organisaation yhteisessä vuorovaikutuksessa. Johtajuus ei synny pelkästään muodollisista rakenteista, vaan arjen kohtaamisissa ja käytännöissä. Tätä näkökulmaa kuvaa johtajuus käytäntönä -ajattelu, joka oli tutkimukseni teoreettinen perusta.

Johtajuus käytäntönä -näkökulma korostaa sitä, että johtajuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan yhteinen prosessi, joka rakentuu vuorovaikutuksessa. Tämä näkyi tutkimuksessani siinä, miten esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyö alkoi uudistua, jolloin työn tekemisestä tuli läpinäkyvämpää, keskusteluyhteys parani ja päätöksenteko jaettiin selkeämmin ja päätöksiä tehtiin ja ne vietiin loppuun.

Toinen keskeinen muutos liittyi itseohjautuvuuden vahvistumiseen. Työntekijöille annettiin enemmän vapautta ja vastuuta toimia itsenäisesti, mutta samalla he saivat myös enemmän tukea ja selkeitä raameja työnsä tekemiseen. Itseohjautuvuuden onnistunut tukeminen edellyttää psykologista turvallisuutta, eli tunnetta siitä, että oma ääni on arvokas ja että epäonnistumisen pelko ei estä kehittämistä.

Erityisesti palvelualalla, jossa työ rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, johtamiskäytännöillä on ratkaiseva merkitys. Tutkimukseni osoittaa, että johtamisen muutos ei ole vain strateginen siirto, vaan se on tunneilmapiirin, yhteistyön ja arjen sujuvuuden uudelleen rakentamista. Hyvin toteutettu muutos voi parantaa työhyvinvointia, vahvistaa osallisuutta ja lopulta näkyä myös parempana asiakaskokemuksena.

Johanna Virkkunen

Johanna Virkkunen opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on kypsyysnäyte, joka liittyy Johanna Virkkusen pro gradu -tutkielmaan: Omistajanvaihdos johtamiskäytäntöjen muovaajana palveluyrityksessä.