Tänään kirjoitan neljä sanaa / Today I write four words

"I love deadlines. I love the whooshing noise they make as they go by."
- Douglas Adams

Eetun välttelyrutiinit TOP 8
1. Keksiä tekosyitä kirjoittamiselle.
2. Tarkkaavaisuuden keskittäminen epäajankohtaisiin asioihin.
3. Tahallinen mukavaan asentoon hakeutuminen (ja väistämätön nukahtaminen).
4. Internet.
5. Napostelu.
6. Tavaroiden holtiton ja jatkuva järjestely.
7. Oman riittämättömyyden lohduttelu vertaistuen avulla.
8. Työskentelyrutiinien toisto.

On mielenkiintoista, miten paljon välttelen kirjoittamista siihen nähden, kuinka paljon siitä pidän. Välttelen kirjoittamisen aloittamista, koska pelkään epäonnistuvani. On aivan sama miten menestyn Afrikan Tähden MM-kisoissa, kädenvääntöturnajaisissa tai Granden sunnuntaibingossa – ne eivät ole minulle tärkeitä asioita. Siksi epäonnistumisen ahdistus on kirjoittamisen myötä erityisen raskas.

Kirjoittamiselle on helppo keksiä mitä tahansa korviketekemistä. Miksi teemme niitä asoita, joita ei kuuluisi tehdä sen sijaan, että tekisimme niitä joita kuuluisi? Eräässä Tukevasti ilmassa -jaksossa filosofi Tuomas Nevanlinna esittää välttelyn eräänlaisena työvaiheena. Hän välttelee työprosessia niin kauan, kunnes se on pakko tehdä. Kun ainoa tapa saada työ käyntiin on velvollisuuden loputon väistely, on hyväksyttävä, että tekeminen juuri lähtee prokrastinaatiosta.

Välttelyn taito on kaunis asia. Tekosyiden keksiminen, tarkkaavaisuuden jatkuva keskittäminen epäolennaisuuksiin ja tavaroiden holtiton uudelleenjärjestely työskentelyrutiineihin turvautumisen toivossa ovat oivia tapoja vältellä sitä, mitä voisi koko ajan olla tekemässä. Internetin ja jääkaapin syövereihin sukeltaminen eivät helpota yhtään. Joka linkin tai leikkeleen takaa löytyy uusi maailma, josta ei olisi osannut edes haaveilla. Yllättäen uusimman Star Wars -elokuvan traileri vaikuttaa kiinnostavammalta kuin koskaan, ja se on katsottava monta kertaa.

Rutiinit ovat tärkeitä. Ennen jokaista blogijulkaisua soitan ystäväni läpi ja valitan, kun en vieläkään tiedä mistä kirjoitan, vaikka deadlineen on puoli tuntia. Vertaistuelle soittaminen on oman riittämätömyyden tunteen hoivaamista. Samanaikaisesti odottaa toisen silittävän päätä sanoen kaiken olevan kunnossa, mutta samalla toivoo remmiä ja työhön patistamista. Omalle toiminnalleen on aina saatava jokin hyväksytys.  En taaskaan saanut mitään tehtyä, mutta tulipahan kirjoitettua neljä sanaa.

Tässä sitä juodaan teetä.



//


"I love deadlines. I love the whooshing noise they make as they go by."
- Douglas Adams

TOP 8 evasion routines of Eetu
1.     Come up with excuses for writing
2.     Focusing my attention into non-topical issues
3.     Purposely seeking comfortable position (and the unavoidable sleep that follows)
4.     Internet
5.     Munching
6.     The uncontrollable and continuous arrangement of things
7.     Comforting my own inadequacy with peer support
8.     Repetition of working routines

It is interesting how much I avoid writing compared to the amount that I like it. I avoid the process of starting to write because of fear of failure. It does not matter how well I do in Afrikan Tähti-World Championships, arm wrestling tournament or in the Sunday bingo of Grande - those things are not important to me. That is why the anxiety and fear of failure associated with writing is particularly heavy.
It is easy to come up with alternatives for writing. Why do we do things that should not be done instead of things that should? In an episode of Tukevasti ilmassaphilosopher Tuomas Nevanlinna presents evasion as a sort of work phase. He avoids the work process so long until it has to be done. When the only way to start a project is that endless evasion of duty, one must accept that doing things is born from procrastination.
The art of evasion is a beautiful thing. Coming up with excuses, continuous refocusing of attention into unimportant things and uncontrollable arrangement of things in hope of working routines are brilliant ways to avoid things that one could be doing right now. Plunging into depths of the Internet and the fridge do not make things easier. Behind every link and article is a new world that one could not even imagine. Surprisingly the trailer for the latest Star Wars-movie seems more interesting than ever, and one must watch it many times.
Routines are important. Before every blog post I call all my friends and complain that I still don’t know what I am going to write about even though the deadline is in half an hour. Calling peer support is nursing the feeling of one’s inadequacy. At the same time you are waiting for the other person to pat your head and say everything is all right, but you are also waiting to get flogged and being urged into work. One must get some sort of approval for your actions. Once again I got nothing done, but at least I wrote four (five) words.

Here I’m drinking tea.

*Translator’s note: I completely agree and feel with this text. Taking this project required the same amount of effort as writing my own blog. Translation by Ville Jay aka Olutsiili

Kommentit

  1. Tulin juuri Saksasta, jossa ehdin hieman avautumaan paikalliselle ystävälleni siitä, miten hankalalta aina tuntuu keksiä aiheita, joista kirjoittaa. Hän sanoi, että "siinähän on sulle seuraava aihe!" No nyt ehdit Eetu ensin, mutta aivan loistava tekstin pätkä! Varmasti moni opiskelija pystyy samaistumaan :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Emilia! Mikään ei tietenkään estä sinua kirjoittamasta parempaa tekstiä, tai vältellä kirjoittamasta sellaista. Kirjoittamisesta kirjoittaminen ei koskaan ole passé. Joskaan en tiedä sen koskaan olleen in.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit