Puolustusvoimauudistus – uhka vai mahdollisuus?

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvä keskustelu ja siihen osallistumisen tärkeys ovat korostuneet. Puolustusvoimauudistusta koskevaan julkiseen keskusteluun on osallistuttu ympäri suomalaista yhteiskuntaa. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen tekstien avulla toimijoiden tekemiä tulkintoja puolustusvoimauudistuksesta ja sen vaikutuksista vuosina 2011–2021. Tutkielmani osallistuu organisaatiomuutoskeskusteluun yhteiskuntatieteiden kielellisen käänteen ja monitarinaisen organisaatiomuutosprosessin näkökulmista.

Puolustusvoimien tehtävänä on turvata Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä 1). Näin ollen Puolustusvoimat on yhteiskunnallisesta näkökulmasta merkittävä instituutio. Puolustusvoimissa toteutettiin vuosina 2012–2015 laaja organisaatiomuutos, jota kutsutaan puolustusvoimauudistukseksi. Puolustusvoima-uudistuksella oli merkittäviä vaikutuksia Puolustusvoimien organisaatioon ja toimintaan.

Kuva: Puolustusvoimat

Puolustusvoimauudistuksen yhteiskunnallisen vaikutuksen tulkintaan liittyy toimijoiden välisiä ristiriitoja. Esitän havainnollistavan esimerkin, jossa hallituksen ja Puolustusvoimien ylimmän johdon tulkinta puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista Suomen puolustuskykyyn eroaa opposition tulkinnasta. Kyseinen ristiriita on havaittavissa puolustusvoimauudistuksen valmistelu- ja toteutusvaiheen aikana vuosina 2011–2015.

1) Puolustusvoimat. 2022. Tietoa meistä. Puolustusvoimat.fi. (Viitattu 14.4.2022)

HALLITUKSEN NÄKÖKULMA

Suomen sotien jälkeisen historian suurin puolustusvoimauudistus

ei tarkoita puolustuksemme peruslinjausten muuttumista
(kansanedustaja Sofia Vikman, 2011).

Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, että uudistuksen ensisijaisena
tarkoituksena on ylläpitää riittävä kansallinen puolustuskyky myös tulevaisuudessa
(tasavallan presidentti Sauli Niinistö, 2012).1)

Hallituksen sitaatit havainnollistavat näkökulmaa, jossa puolustusvoimauudistuksen tavoitteena on puolustuskyvyn ja puolustusratkaisun ylläpitäminen. Toimijat esittävät puolustusvoimauudistuksen myönteisessä valossa, mikä on luonnollista, sillä toimijat ovat olleet muutossubjektin asemassa kuuluessaan puolustusvoimauudistuksesta päättäneisiin hallituspuolueisiin. Tasavallan presidentti puolestaan on Puolustusvoimien ylipäällikkö. Poliittisen johdon hallituksen esittämät tekstit sisältävät positiivisen tulkinnan organisaatiomuutoksesta.

PUOLUSTUSVOIMIEN YLIMMÄN JOHDON NÄKÖKULMA

Puolustusvoimauudistus on sen sijaan myönteinen kokonaisuus, 
jolla mahdollistetaan toiminnan tason palauttaminen kestävälle pohjalle
(Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen, 2012).

Rauhan- ja sodan organisaatioita on sopeutettava vastaamaan käyttöön
annettuja resursseja, jotta puolustusvoimat kykenee säilyttämään
tulevaisuudessakin olemassa olon tarkoituksensa - sodan ajan suorituskyvyn
(Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja Pertti Laatikainen, 2012).

Puolustusvoimien ylimmän johdon mukaan puolustusvoimauudistus on välttämätön tehtävien täyttämiseksi ja sodan ajan suorituskyvyn varmistamiseksi. Näin ollen on loogista, että Puolustusvoimien ylin johto pyrkii luomaan uskoa uudistuksen ratkaisuihin. Puolustusvoimien ylimmän johdon esittämät tekstit sisältävät positiivisen tulkinnan organisaatiomuutoksesta.

OPPOSITION NÄKÖKULMA

Suomea puolustetaan tulevaisuudessa pienemmillä joukoilla. Kertausharjoitukset käytännössä lopetetaan, varusmiesten maastovuorokausia vähennetään, Hornetit pysyvät hangaareissa ja merivoimien alukset satamissa. Käsittämätön määrä varuskuntia lakkautetaan tai yhdistetään. Sotilassoitto soi yhä harvemmin. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstöstä ja materiaalihankinnoista leikataan tavalla, joka koettelee itsenäisen puolustusratkaisumme uskottavuutta. Puolustusvoimauudistus on suurin sitten jatkosodan päättymisen. Eduskunnasta ei saa tehdä kumileimasinta, kun puolustuskykyämme merkittävästi murennetaan.
(kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, 2012b.)

Hallitus on ajamassa Suomen ulkoisen turvallisuuden lopullisen kuihtumisen tielle.
Tuon tien päässä on Naton pakkojäsenyys. Jos teemme niin kuin hallitus tahtoo,
liu’umme Ruotsin tielle, ja se tässä uudistuksessa eniten huolettaa.
Ruotsin tie ei ole meidän tiemme. Kansainvälistä yhteistyötä kannattaa tehdä,
mutta on turha haaveilla liikoja ulkopuolisesta avusta. Suomella pitää aina olla oma,
oloihimme muokattu suunnitelma, puolustusdoktriini, muuten olemme osa muiden
suunnitelmaa. Ja olla osa muiden suunnitelmaa, se ei ole hyvä asia, siitä
meillä on historiasta riittävästi ikäviä kokemuksia.
(kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, 2012a.)

Opposition sitaatit havainnollistavat näkökulmaa, jossa puolustusvoimauudistus johtaa puolustuskyvyn menettämiseen ja puolustusratkaisun muuttamiseen. Opposition esittämät tekstit sisältävät negatiivisen tulkinnan organisaatiomuutoksesta.

Kuva: Ellis Carter

Toimijat ovat yhtä mieltä puolustuskyvyn tärkeydestä, mutta yhdestä näkökulmasta organisaatiomuutos turvaa puolustuskyvyn ja toisesta heikentää sitä. Sitaateista on havaittavissa, että hallitus tuo ilmi, että puolustusratkaisu säilyy ennallaan puolustusvoimauudistuksessa. Oppositio tulkitsee, että puolustusvoimauudistus johtaa nimenomaan puolustusratkaisun muutokseen. Lisäksi Puolustusvoimien ylin johto korostaa, että puolustusvoimauudistus toteutetaan puolustuskyvyn turvaamiseksi. Oppositio tulkitsee puolustusvoimauudistuksen päinvastoin heikentävän puolustuskykyä. Keskustelu on käyty puolustusvoimauudistuksen valmistelu- ja toteutusvaiheen aikana. Näin ollen eri toimijoiden sitaatit voidaan nähdä vaikuttamispyrkimyksinä.

Blogitekstin kirjoittaja Jere Sjögren opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa

Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on kypsyysnäyte,
joka liittyy Jere Sjögrenin pro gradututkielmaan:
Puolustusvoimauudistus – uhka vai mahdollisuus?
Tulkintarepertuaarien muutos julkisissa teksteissä 2011–2021

LÄHTEET

Carter, E. 2019. From disclosure to documentation: Handling conflicts of interest in the US. Verkossa: https://www.missionbox.com/article/498/from-disclosure-to-documentation-handling-conflicts-of-interest-in-the-us. (Viitattu 30.5.2022).

Laatikainen, P. 2012. Komentajan tervehdys. Verkossa: http://reservinsanomat.fi/wp-content/uploads/reservinsanomat_2012_03.pdf. (Viitattu 14.4.2022).

Niinistö, J. 2012a. Perussuomalaiset: Puolustusvoimauudistus on vastuuton. Verkossa: https://www.facebook.com/181063060685/posts/perussuomalaiset-puolustusvoimauudistus-on-vastuuton-hallitus-vastaa-perussuomal/10150562250595686/. (Viitattu 14.4.2022).

Niinistö, J. 2012b. Puolustusvoimauudistus puhuttaa. Verkossa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussiniinisto/97675-puolustusvoimauudistus-puhuttaa/. (Viitattu 14.4.2022).

Niinistö, S. 2012. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Helsingissä 4.6.2012. Verkossa: https://www.presidentti.fi/puheet/tasavallan-presidentti-sauli-niiniston-puhe-puolustusvoimain-lippujuhlan-paivan-paraatissa-helsingissa-4-6-2012/. (Viitattu 14.4.2022).

Puheloinen, A. 2012. Henkilöstön sijoittuminen selvillä ensi keväänä. Verkossa: https://www.paallystoliitto.fi/site/assets/files/6134/pl212_web.pdf. (Viitattu 14.4.2022).

Puolustusvoimat. 2022a. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus. Verkossa: https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista. (Viitattu 30.5.2022).

Puolustusvoimat. 2022b. Tietoa meistä. Verkossa: https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/johtamisjarjestelmakeskus. (Viitattu 14.4.2022).

Vikman, S. 2011. Puolustusvoimia uudistetaan. Verkossa: https://www.sofiavikman.fi/2011/12/20/puolustusvoimia-uudistetaan-2020-luvun-haasteisiin/. (Viitattu 14.4.2022).