Mikä etäännyttää opettajia pois alaltaan?

Kuva: Pixabay

Luokanopettajien kasvanut halukkuus vaihtaa alaa on esiintynyt nousujohteisena ilmiönä ympäri maailman. Muun muassa Opetusalan Ammattijärjestön eli OAJ:n teettämissä kyselyissä kartoitetaan säännöllisesti opetusalalla työskentelevien työhyvinvointia Suomessa. Viimeisin kysely osoittaa, että opetusalalla jopa 59 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa (OAJ 2021). Opettajien työn lisääntynyt kuormittavuus on puhuttanut sosiaalisessa mediassa paljon, joka herättääkin todellisen huolen opettajien työhyvinvoinnista.

Suomalainen luokanopettajakoulutus tunnetaan laadukkaana koulutuksena kansainväliselläkin tasolla ja se on vuodesta toiseen säilynyt vetovoimaisena hakukohteena tuhansien hakijoiden keskuudessa. Onkin syytä pohtia, mitkä tekijät saavat opettajat jättämään alan ja siirtymään muihin työtehtäviin.

Tulevina luokanopettajina kasvanut huoli opettajien lisääntyneestä alanvaihdosta sai myös meidät kiinnostumaan ilmiöstä tarkemmin. Pro gradu –tutkielmassamme tutkimme, millaisia kokemuksia luokanopettajat kertovat alanvaihdon prosessista ja alanvaihtoon johtaneista syistä. Tutkimukseemme osallistui kuusi alaa vaihtanutta luokanopettajaa, jotka olivat pysyvämmin vaihtaneet alaa. Haastatteluissa tutkimushenkilöt kuvasivat kokemuksiaan niin luokanopettajakoulutuksesta kuin opetustyöstä. 

Luokanopettajien kokemusten merkitys alanvaihtoon

Opettajien alanvaihdolle ja sen käynnistymisen prosessille ei aineiston perusteella voi määrittää yhtä yksittäistä syytä. Aineiston avulla voidaan kuitenkin auttaa ymmärtämään alanvaihdon prosessia ja siihen vaikuttaneiden syiden merkityksiä suhteessa alanvaihdon käynnistymisen prosessille. Alalta lähteneiden luokanopettajien kertomuksissa syyt alanvaihdolle näyttäytyivät kahdessa ryhmässä: kokemukset luokanopettajakoulutuksesta ja sen antamista valmiuksista ja käytännön opetustyöstä saadut kokemukset.

Luokanopettajakoulutusta koskevat kokemukset eivät olleet pelkästään negatiivisia, vaan koulutuksesta oli koettu olevan hyötyä esimerkiksi ammatillisen kehittymisen näkökulmasta. Luokanopettajakoulutusta koskevissa kertomuksissa ilmeni selvästi se, miten koulutuksen ja käytännön työn välillä koetaan olevan puutteita työn toteuttamisen näkökulmasta. Koulutuksen antamaa opetusta kuvattiin irrallisena suhteessa työelämästä saatuihin kokemuksiin. Erityisesti erityispedagogiikan osalta oli ilmennyt työelämässä haasteita, joihin koulutuksen myötä olisi toivottu saavan paremmin keinoja ja välineitä.

Luokanopettajan työstä saadut kokemukset ilmenivät alanvaihdon syissä viiden teeman muodossa. Koulun puutteelliset resurssit, koulun fyysinen työympäristö, työyhteisön tuen vähäisyys, haastava työnhakuprosessi ja työssä uupuminen. Koulun puutteelliset resurssit olivat aiheuttaneet opettajilla riittämättömyyden tunnetta ja liiallisen vastuun kasaantumista yhdelle henkilölle. Koulun fyysisessä työympäristössä oli havaittu puutteita ja se oli myös aiheuttanut terveydellisiä haittoja sisäilmaongelmien vuoksi. Kollegoiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyö ei ollut toteutunut toivotulla tavalla ja se oli osaltaan lisännyt opettajien kokemaa kuormitusta työssä. Alaa vaihtaneiden kertomuksissa myös ilmeni, miten työnhakuprosessi on näyttäytynyt haastavana ja raskaana vähäisten avoimien työpaikkojen vuoksi. Työssä uupumista kuvattiin aiheuttaneen myös työn muuttunut ja laajentunut sisältö. 

Kuva: Pixabay

Työllä työhyvinvointia

Tutkimustulostemme valossa olisikin syytä pohtia, miten luokanopettajien työhyvinvointia tulisi parantaa ja työn kuormittavuutta keventää. Lisäksi luokanopettajien alanvaihtoon johtaneita syitä tulisi tarkastella niin koulutuksien kuin opettajan työnkuvankin kehittämisen näkökulmasta. Luokanopettajakoulutuksen ajankohtaisuutta ja sen antamien valmiuksien riittävyyttä tulisi puntaroida luokanopettajan työssä ja pohtia myös luokanopettajan tämänhetkisen työnkuvan vaikutusta työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Riittävien resurssien ja tukitoimien sekä onnistuneen työhön perehdyttämisen avulla, voitaisiin taata myös paremmat lähtökohdat työhön sitoutumiselle. 

Evita Mäntynen & Terhi Pätsi

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus

Blogitekstin kirjoittajat Evita Mäntynen ja Terhi Pätsi opiskelevat Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajakoulutuksen koulutusohjelmassa. Kirjoitus on “Oli helppo lähteä hakemaan oikeastaan mitä tahansa kevyempää ja itselle vähemmän kuormittavampaa” Luokanopettajien alanvaihdon prosessi ja syyt –nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.