Rekrytointi korona-aikana

Elli Tuominen opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on “Rekrytointi korona-aikana” - nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.

Vuonna 2020 koronavirus levisi nopeasti aiheuttaen maailmanlaajuisen pandemian, jonka vaikutukset ulottuivat laajalle. Korona näkyi niin yksittäisten ihmisten arjessa, kuin suurina yhteiskunnallisina muutoksina. Terveysuhan takia myös useat yritykset joutuivat yllättäen rajoitustoimenpiteiden kohteeksi. Työolosuhteet muuttuivat ja epävarmuus työn jatkumisesta kasvoi. Työmarkkinat joutuivat myllerryksen keskelle. Kiinnostuin siitä, miten muuttuva työmarkkinatilanne ja epävarmuus työn jatkumisesta ovat vaikuttaneet rekrytoijien arkeen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, millaiseksi rekrytoijat ovat kokeneet rekrytoinnin korona-aikana ja miten korona on vaikuttanut rekrytointiin. Tutkimuksen kohteena olivat rekrytoinnin ammattilaiset, jotka työskentelivät sekä henkilöstöpalvelualan yrityksissä että muissa yrityksissä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen muodossa kuudelta rekrytoijalta.

Kuva: Canva-kuvapankki

Rekrytoijien kokemuksissa korostui halu tarjota positiivinen hakijakokemus hakijoille. Avoin ja sujuva hakijaviestintä sekä hakijoiden yksilöllinen huomioiminen nousivat keskiöön hakijakokemuksen luomisessa. Myös rekrytoinnin inhimilliset piirteet, kuten hakijan kunnioittaminen, ihmisen aito kohtaaminen ja hakijan yksilöllinen huomioiminen, nousivat esiin. Samoin rekrytoinnin haasteet tulivat esiin tutkimuksen tuloksissa. Sähköiset rekrytointikäytännöt yleistyivät korona-aikana ja toimivien rekrytointijärjestelmien merkitys korostui entisestään. Etenkin järjestelmien helppokäyttöisyyden ja mobiiliresponsiivisuuden koettiin vielä kaipaavan kehittämistä. Toisena keskeisenä haasteena nähtiin aika. Aika asetti haasteita etenkin aktiiviseen hakijaviestintään ja hakijoiden yksilölliseen huomioimiseen. Rekrytoijat joutuivat rajallisen ajan myötä priorisoimaan työtehtäviään, minkä koettiin heijastuvan hakijakokemukseen. Lisäksi tuloksissa korostui se, miten tärkeää rekrytoijan on luottaa hakijasta kumpuavaan tuntemukseen. Eräs haastateltavista kiteytti : “Jos tulee itelle vähänkään semmonen fiilis, et tää tyyppi ei oo siihen tehtävään paras tai joku siin jää itteään mietityttään niin aina kantsii sitten luottaa omaan fiilikseen myös”.

Kuva: Canva-kuvapankki

Koronapandemian nähtiin vaikuttaneen rekrytointiprosessin eri vaiheisiin ja rekrytoinnin eri osa-alueisiin. Koronapandemia vaikutti siten, että rekrytointitarpeet muuttuivat nopeasti. Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuvat rajoitustoimenpiteet näkyivät rekrytointitarpeen nopeina muutoksina. Koronapandemian edetessä myös orastava osaajapula nosti päätään. Pula etenkin tiettyjen alojen, kuten ravintola-alan, ammattilaisista kasvoi. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat etäajan vaikutukset rekrytointiin. Korona-aika on vauhdittanut rekrytoinnin etäkäytäntöjen, kuten etähaastatteluiden, yleistymistä. Etäajan koettiin helpottavan ja nopeuttavan rekrytointiprosessin läpiviemistä.  Toisaalta etäkäytäntöjen nähtiin asettavan myös omat haasteensa rekrytointiin. Varmistelua niin hakijoiden kuin asiakkaiden kanssa tarvittiin enemmän kuin kasvotusten tavattaessa. Etenkin hakijan aistiminen ja kokonaiskuvan muodostaminen hakijasta koettiin vaikeammaksi etänä, kuin hakijan ollessa paikan päällä. Eräs haastateltavista kuvasi kokemustaan: “Toki siinä tuo oman haasteensa se että se pitää siinä sit se puhelussa tai haastattelussa saaha se irti, et onko se sopiva sitte kuitenkaan, että ku se on kuitenki se oma intuitio, niin se ei välttämättä toimi sit siinä puhelussa tai siinä videon yhteydellä, et se kaipaa aina semmosen suoran kontaktin ihmiseen, että sä näät sen ja pystyt vähän lukemaan sitä kehon kieltä”. Etäajan tuomia haasteita selittivät osiltaan piiloon jäävät viestintävihjeet. Esimerkiksi toisen ihmisen eleet, ilmeet ja kehon asennot jäivät etäkäytäntöjen myötä osittain tai kokonaan piiloon.

Koronapandemian voidaankin todeta vaikuttaneen laajalti rekrytointiin ja rekrytointikäytäntöihin. Tutkimus toi ilmi niin rekrytoijien kokemuksia rekrytoinnin kipukohdista ja haasteista, kuin toimiviksi todetuista rekrytointikäytännöistä. Tutkimuksen tulokset antavat suuntaviivoja sille, miten rekrytointi on muuttunut globaalin pandemian myötä ja mihin suuntaan rekrytointia tulisi kehittää.

Elli Tuominen 26.3.2022

Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, johtaminen

Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan “Rekrytointi korona-aikana”


Kommentit

Suositut tekstit