Etätyöskentely ja sen vaikutukset - hyvässä ja pahassa

Etätyön tehokkuuden kasvamiseen on aineiston mukaan kolme syytä: parempi keskittyminen ilman häiriötekijöitä, työhön uppoutuminen ilman taukoja ja ajan säästäminen ilman siirtymiä. Mutta onko tämä tehokkuus kestävää?

Etätyöhön siirtyminen on ollut pakollista Covid-19-pandemian alkaessa vaikuttamaan maailmaan. Sen myötä on syntynyt huoli jokaisen jaksamisesta etätyön jatkuessa pidempään. Huoli kohdistuu ihmisten väsymykseen, kykenevyyteen, yhteenkuuluvuuteen, itseohjautuvuuteen ja merkityksellisyyden tunteeseen. Salmela-Aron ja Peltosen (2020) mukaan kuormittavia tekijöitä yksintyöskentelyssä ovat vaatimukset kuten päiväaikataulut, tekniset haasteet ja työtilan puute. Lisäksi se rajoittaa sosiaalista elämää vuorovaikutuksen muuttuessa kankeammaksi ja vaikeammaksi.
Tutkimuksessani tuon esille rekrytointialalla työskentelevien ihmisten käsityksiä etätyöstä, jossa keskeisinä tutkimuksen tulosten yläkategorioina nousevat esiin muutokset, hyvinvointi ja käsitykset tulevaisuudesta.

Etätyön tuomat muutokset

Etätyö on tuonut monia muutoksia työn tekemisen tapoihin. On täytynyt keksiä korvaavia tapoja vastaanottaa ja tarkistaa todistuksia, osata käyttää laajemmin järjestelmiä sekä pitää työhaastatteluita etänä. Yksi iso muutos työskentelyssä on se, että työtä tehdään yksin. Itseohjautuvuus on noussut isoon rooliin. Työskentely täysin teknisten laitteiden varassa kotona koetaan pääasiallisesti toimivana, vaikka teknisiä- ja yhteysongelmia toisinaan ilmenee. Kuitenkin lähes poikkeuksetta etäyhteyksin pidetyt haastattelut aiheuttavat vertailua perinteiseen haastatteluun, ja usein perinteinen nähdään toimivampana vaihtoehtona, koska toisen ihmisen kohtaaminen kokonaisvaltaisesti on silloin helpompaa.

’’…henkilökemiat jää vajaaksi tai näyttäytyy eri tavalla, vaara että tuomitaan ihminen virheellisesti ja tulos olisi eri kasvokkain tapahtuvassa haastattelussa.’’

Tästä päästäänkin vuorovaikutuksen muuttumiseen. Kohtaamattomuus tunnetasolla on iso teema tässä tutkimuksessa, ja sen koetaan jäävän vajaaksi. Kun ollaan kameroiden välityksellä tapaamisessa, vaikeuttaa se eleiden ja ilmeiden lukemista, ja kun tähän lisätään vielä yhteysongelmat, voivat tapaamiset jopa epäonnistua. Kohtaamattomuutta koetaan myös omien työkavereiden kesken, sillä vuorovaikutus on vähentynyt, ja kirjoittaminen on yleisempää kuin puhuminen, jolloin väärinkäsityksiäkin syntyy enemmän. Joidenkin käsitysten mukaan yhteisöllisyys on kuitenkin säilynyt hyvänä, ja vahvana käsityksenä esiin nousee se, että yhteistyö edelleen toimii ja luottamus on kohdillaan.

’’…välillä haasteellista kun työkaveri ei ole vieressä, kun tarvitaan neuvoa ja ongelmia olisi helpompaa ratkoa yhdessä, ei niin spontaania, …välillä työkavereita kaipaa, mutta toimistotyössä heidän kanssa jatkuva lähellä oleminen saattaa viedä liikaa aikaa kun juttua riittää.’’

Muutokset sekä ajankäytössä että työskentely-ympäristössä vaikuttavat siihen, että työnteko on tehostunut. Lisäksi ajankäytöllisesti työnteko koetaan joustavampana, kun aikatauluja voi helpommin mukauttaa omien tai perheenjäsenten menojen mukaan. Tähän vaikuttaa myös paljon se, että työskentely ei ole enää riippuvainen työpaikasta, vaan töitä voi tehdä vaikka omalta mökiltään käsin, joka varmasti on omiaan lisäämään joustavuuden tunnetta, kun heti työt lopetettua onkin jo lomaympäristössä.

’’…vapaa-ajan ja työn välinen kuilu kaventuu, työssä jaksaminen helpottuu.’’

Kuva: Pixabay.com

Tehokkuus, uhka vai mahdollisuus?

Etätyön herättämissä käsityksissä tehokkuus on paljon esillä. Työskentelyn tehokkuuden koetaan lisääntyneen. Tähän vaikuttaa parempi työrauha kotona. Vaikka keskittyminen voi olla parempaa, niin voi olla, että ihminen työskentelee jopa päiviä niin, että ei ole puhekontaktissa muihin ihmisiin. Toinen puoli keskeytyksettömässä työajassa on se, että taukoja ei muisteta pitää, kun kukaan ei ole pyytämässä kahville. Näin työtä tulee tehtyä ilman taukoja, mikä selittää osaltaan tehokkuuden lisääntymistä. Tutkimuksessa nousee esiin myös työpäivien venyminen ja näin ollen työ tulee vapaa-ajallekin. Tämä aiheuttaa väsymystä eikä tee pidemmällä tähtäimellä hyvää hyvinvoinnille.

’’Tarvinnut opetella ajanhallintaa, kun työympäristö ei vaihdu ja raja työn ja vapaa-ajan välillä ei ole selkeä, aikataulutus tärkeää ja oppimisen paikka’’ 

Toki tehokkuutta lisää myös se, että liikkumista paikasta toiseen ei ole, jolloin aikaa säästyy muulle työnteolle. Toinen asia on sitten se, että ovatko etänä pidetyt palaverit ja haastattelut yhtä tehokkaita kuin paikan päällä pidetyt. Useimpien käsitysten mukaan työ toimii, mutta tunnetason kohtaamista kaivataan, sillä etänä työskentely on vienyt pois vuorovaikutuksen spontaaniutta ja sen myötä innovatiivisuutta ja luovuutta. Nämä voidaan nähdä palavereissa ja erityisesti erilaisissa projekteissa melko tärkeinä tekijöinä niiden onnistumisessa.

’’ [Etätyö] Vaikuttanut heikentävästi tiimityöskentelyyn ja projekteihin, innovatiivisuus vähentynyt koska keskustelussa ei spontaaniutta, …’’

Tulevaisuus

Etätyön ollessa jo uusi normaali, ei enää nähdä, että palataan täysin työpaikoilla työskentelyyn, vaan voimaan jää hybridityöskentely. Siinä työskennellään joustavasti etänä ja työpaikalla. Tämä on toki myös halvempaa yritykselle, kun jokaiselle työntekijälle ei tarvitse olla omaa työpistettä, tarvikkeita eikä tilaa, mikä puoltaa sitä, että useat yritykset tähän malliin luultavasti päätyvät. Tutkimukseni tarkoitus on tuoda esiin käsitysten variaatiota etätyötä kohtaan, mikä voi parhaimmillaan herättää ideoita edelleen parempien työtapojen kehittämiseen.

Kuva: Venla Korkiakoski

Blogitekstin kirjoittaja Venla Korkiakoski opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden  tiedekunnassa yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmassa. Kirjoitus on ’’Rekrytointiasiantuntijoiden käsityksiä etätyöstä kunnallisessa organisaatiossa” -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.

Lähteet

Salmela-Aro, Katariina. Peltonen, Mari. 17.12.2020. Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointi jatkaa laskua. Tiedote. Opetus ja opiskelu yliopistossa. Hyvinvointiyhteiskunta. Helsingin yliopisto. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/yliopisto-opiskelijoiden-hyvinvointi-jatkaa-laskua