Löydä oma polkusi - ehkä se on johtaminen?

Heipparallaa opiskelijat ja muut innokkaat lukijat siellä ruudun takana!

Kevät on vihdoin täällä, ai että! Kauniiden säiden lisäksi se kuitenkin tarkoittaa myös jokavuotisen pääsykoerumban alkua - luonnollisesti luvassa on siis paljon paineita ja stressiä. Ennen kun varsinainen hermoilu alkaa, on meneillään vielä se vaihe, kun paineita otetaan siitä, mihin ja mitä sitä ylipäätään hakisi opiskelemaan. Ja se onkin toki monelle järjettömän vaikea ja iso päätös.

Mä en koskaan kuulunut siihen jengiin, joka ala-asteelta asti tiesi, mitä haluaa tehdä isona. Lukiossa olin satavarma siitä, ettei mua ainakaan korkeakoulun penkiltä löytäisi. Tässä sitä kuitenkin ollaan - ja epävarmuus on muuttunut kyvyksi nähdä mahdollisuuksia joka puolella, mitä tulee sekä opiskeluihin, että työuran aloitteluun. Siitä kertoo erityisesti ala, jota valitsin lähteä opiskelemaan: se on laaja, yleispätevä, mutta toisaalta nimenomaan se kenttä, jossa saan kehittää omaa osaamistani valiten tielleni kaikkia niitä asioita, jotka mua kiinnostavat.

Jos joku teistä lukijoista nyt miettii, mikä mun ala oikein olikaan, niin se on yhteiskuntatiede - pääaineenani luen johtamista.

Johtamisen opiskelu on antanut mulle enemmän, kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Kaikista tärkeimpänä olen saanut kyvyn ajatella ja analysoida asioita monelta eri kannalta. Monipuolinen ymmärrys ja itsensä kehittäminen ovat todella arvokkaita asioita. Jos jotain konkreettista pitäisi kuitenkin mainita, johtamisen opiskelu on mahdollistanut mulle oman alani työt. Tälläkin hetkellä olen työsuhteessa yhdessä yhteiskunta-alan merkittävimmistä organisaatioista, enkä malta odottaa, miten mun polkuni tästäkin vielä jatkuu. Opintojen kautta on tapahtunut paljon verkostoitumista ja mahdollisuuksia päästä mukaan erilaisiin projekteihin. Nämä ovat muovanneet ansioluetteloani ja tässä sitä nyt ollaan: ensimmäisessä kokoaikaisessa oman alani työtehtävässä.

Mutta jos kuitenkin unohdetaan tittelit ja menestyminen, opinnot antaneet jotain, jonka arvoa on lähes mahdotonta mitata. Nimittäin kaikki ihanat opiskelukaverit - ne hyvät tyypit, jotka yliopistolla tulee vastaan päivittäin. Erityisesti kiitän ainejärjestöni porukkaa: Remburssi, ootte yliopiston parasta antia!

Silläkin uhalla, että se tekee tästä postauksesta ällöttävän tunteellisen, haluan sanoa jotain, mitä olisin halunnut itse kuulla silloin, kun olin abiturientti. Tämä onkin tarkoitettu nimenomaan teille, jotka nyt pohditte, mikä koulutus olisi teille sopiva vai onko ylipäätään mikään.

Miettikää, mitä tahdotte elämältä. Älkää tehkö päätöksiä sen perusteella, mitä muut sanovat tai ajattelevat, miten yhteiskunta menestyksen määrittää tai mitä olisi ehkä kaikkein viisainta tehdä. Miettikää, mitä itse tahdotte; mikä on kiinnostavaa; mistä tulee itselle merkityksellinen olo. Sitten, kun se on selvillä, ottakaa selvää, mitä pitää opiskella, jotta sen kautta voisi itseään toteuttaa. Selvitelkää vielä sen jälkeen, missä sitä voi opiskella - panostakaa pääsykokeisiin täysillä, älkääkä pelätkö yrittää uudestaan, jos koulupaikka ei heti osu kohdalle. Omista unelmista ei kannata tinkiä.  :)

Toisena vinkkinä suosittelen laittamaan korvan taakse johtamisen opinnot Lapin yliopistossa. Koulutusohjelmamme yhdistelee loistavasti yhteiskunnallisia hallinnon kysymyksiä ja talouden strategia-, markkinointi- ja henkilöstöhallinto-osaamista. Lisäksi ainejärjestömme Remburssi on, kuten sanottu, täynnä tulevia menestyjiä ja tekemisen meininkiä!

Toivottavasti nähdään Lapissa!

Toivottavasti löydät ennen kaikkea kuitenkin juuri sulle sopivat paikan. 

Palataan taas,
Minttu