Kevään aikahyppy
Aurinkoista päivää!
Uskomatonta että on jo huhtikuun puoliväli. Yksi asia, joka korostuu täällä Lapissa asuessa on kontrastit eri vuodenaikojen välillä. Kontrastit valon määrässä, luonnon elementtien välillä ja myöskin elämänmenossa. Syksyn ja keskitalven kaamoksessa puurtaessa syyslukukausi tuntuu aina loputtoman pitkältä putkelta, joka on täynnä deadlineja ja päällekkäin meneviä kursseja. Vuodenvaihteessa ehtii hetken hengähtää ja sitten alkaakin jo kevät ja elämä kääntyy päinvastaiseen suuntaan. Valo lisääntyy niin nopeasti ettei pää tunnu pysyvän mukana ja sen myötä tuntuu, että vuorokaudessa on taas lisätunteja ja aikaa opiskelujen ulkopuolisellekin elämälle. Tai ehkä kyse on enemmänkin valon lisääntymisen tuomasta energiasta.
Omissa opinnoissani sekä ensimmäisenä että nyt toisena vuonna kevätlukukausi on ollut kurssimäärän suhteen paljon kevyempi. Noh, tähän taisi vaikuttaa sekin että jätin yhden 10 opintopisteen taideproduktiokurssin pois tämän kevään suunnitelmista…. Nuo nopat täytyykin keräillä sitten ensi vuonna, heh! Tuntuu hullulta, että tänään olleen ruotsin kirjallisen tentin ja parin tulevan valokuvauskritiikin jälkeen tämän kevään opinnot on jo taputeltu. On vähän sellainen olo että on unohtanut jotain, että olisikohan tässä pitänyt ottaa joku kurssi vielä loppukeväälle? Toisaalta kaikki tähän mennessä pakollinen on suoritettu joten ehkä sitä voi suoda itselleen nyt hetken tauon ennen kesän työrupeamaa.
Kevät on täällä pohjoisessa kyllä ihanaa aikaa! Kesäaikaan siirtymisen jälkeen iltaretkeily auringonlaskuineen on vaan yksi parhaista tavoista viettää vapaa-aikaa. Lumi sulaa parhaillaan ja kohta on ihan ”oikea” kevät jo. Vaikka itse olen alkanut pitää jälleen talvesta päästyäni tänne aidosti lumisiin maisemiin, kyllä sitä tässä vaiheessa aina huomaa odottavansa jo kesää ja yötöntä yötä.
Kuulun niihin ehkä harvoihinkin junantuomiin opiskelijoihin, jotka ovat ns. oikeasti muuttaneet tänne ja asun täällä kesät talvet. Etelästä en kaipaa (ystävien lisäksi) oikeastaan muuta kuin toisinaan sitä kesän vähän rehevämpää vehreyttä, jota ei täällä karummassa luonnossa ole. Toisaalta kammoan punkkeja, joita taas vilisee etelän heinikoissa, eli täällä voi kyllä retkeillä rauhallisemmin mielin! Tosin täällä onkin sitten räkkäaika sääskineen, mutta taidanpa kuitenkin mielummin ottaa sen..
Tässäpä vähän keväthöpinöitä ilman sen kummempaa asiaa tällä kertaa :) Monilla on varmasti kurssien loppurutistukset meneillään, eli jaksamista niihin ja ladatkaa akkuja välillä kevätauringossa!
Uskomatonta että on jo huhtikuun puoliväli. Yksi asia, joka korostuu täällä Lapissa asuessa on kontrastit eri vuodenaikojen välillä. Kontrastit valon määrässä, luonnon elementtien välillä ja myöskin elämänmenossa. Syksyn ja keskitalven kaamoksessa puurtaessa syyslukukausi tuntuu aina loputtoman pitkältä putkelta, joka on täynnä deadlineja ja päällekkäin meneviä kursseja. Vuodenvaihteessa ehtii hetken hengähtää ja sitten alkaakin jo kevät ja elämä kääntyy päinvastaiseen suuntaan. Valo lisääntyy niin nopeasti ettei pää tunnu pysyvän mukana ja sen myötä tuntuu, että vuorokaudessa on taas lisätunteja ja aikaa opiskelujen ulkopuolisellekin elämälle. Tai ehkä kyse on enemmänkin valon lisääntymisen tuomasta energiasta.
Omissa opinnoissani sekä ensimmäisenä että nyt toisena vuonna kevätlukukausi on ollut kurssimäärän suhteen paljon kevyempi. Noh, tähän taisi vaikuttaa sekin että jätin yhden 10 opintopisteen taideproduktiokurssin pois tämän kevään suunnitelmista…. Nuo nopat täytyykin keräillä sitten ensi vuonna, heh! Tuntuu hullulta, että tänään olleen ruotsin kirjallisen tentin ja parin tulevan valokuvauskritiikin jälkeen tämän kevään opinnot on jo taputeltu. On vähän sellainen olo että on unohtanut jotain, että olisikohan tässä pitänyt ottaa joku kurssi vielä loppukeväälle? Toisaalta kaikki tähän mennessä pakollinen on suoritettu joten ehkä sitä voi suoda itselleen nyt hetken tauon ennen kesän työrupeamaa.
Kevät on täällä pohjoisessa kyllä ihanaa aikaa! Kesäaikaan siirtymisen jälkeen iltaretkeily auringonlaskuineen on vaan yksi parhaista tavoista viettää vapaa-aikaa. Lumi sulaa parhaillaan ja kohta on ihan ”oikea” kevät jo. Vaikka itse olen alkanut pitää jälleen talvesta päästyäni tänne aidosti lumisiin maisemiin, kyllä sitä tässä vaiheessa aina huomaa odottavansa jo kesää ja yötöntä yötä.
Kuulun niihin ehkä harvoihinkin junantuomiin opiskelijoihin, jotka ovat ns. oikeasti muuttaneet tänne ja asun täällä kesät talvet. Etelästä en kaipaa (ystävien lisäksi) oikeastaan muuta kuin toisinaan sitä kesän vähän rehevämpää vehreyttä, jota ei täällä karummassa luonnossa ole. Toisaalta kammoan punkkeja, joita taas vilisee etelän heinikoissa, eli täällä voi kyllä retkeillä rauhallisemmin mielin! Tosin täällä onkin sitten räkkäaika sääskineen, mutta taidanpa kuitenkin mielummin ottaa sen..
Tässäpä vähän keväthöpinöitä ilman sen kummempaa asiaa tällä kertaa :) Monilla on varmasti kurssien loppurutistukset meneillään, eli jaksamista niihin ja ladatkaa akkuja välillä kevätauringossa!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.