Revontulten ABC

Revontulet, pohjoisen taivaan värikkäät valoilmiöt, ovat kiehtoneet ihmismieltä läpi historian. Hieman kliseisesti minuakin kiehtoi ajatus tarttua tähän aiheeseen, olenhan Lapista kotoisin olevana saanut varttua niiden loimussa. Kotiseudullani oli mahdollista heittäytyä selälleen hankeen ja viettää siinä hetki taivaan valoshow’sta nauttien, kunhan oli vain ymmärtänyt pukea lämmintä ylleen.

Revontulten taustalla on aurinkotuulen varautuneiden hiukkasten osuminen maan ilmakehään. Maan ympärillä olevat magneettiset Van Allenin vyöhykkeet ylilatautuvat Auringon purkausten syöksemien hiukkasten vaikutuksesta, ja lopputuloksena on värikäs tanssi, joka on yleisin lähellä Maan magneettisia napoja. Lapissa revontulia voi nähdä jopa 200 päivänä vuodessa aina syyskuun pimeydestä maaliskuun hankiin asti. Reposista onkin muodostunut yksi matkailuvaltti, jota tullaan katsomaan matkojen päästä. Itsekin tähyän pimenevinä, pilvettöminä iltoina toiveikkaana taivasta; josko taas tänä iltana?

Revontuliin liittyy runsaasti uskomuksia. Kansanperinteissä revontuliin on liitetty menneet polvet, joiden vertavuotavat haavat leiskuvat taivaankannella. Kolttasaamelaiset uskovat, että verisesti kuolleille on varattu aivan oma paikkansa tuonpuoleisessa. Skandinaavisissa mytologioissa revontulten taas ajateltiin olevan myyttisten valkyrioiden, Odinia palvelevien taistelun hengettärien haarniskojen kimallusta näiden ratsastaessa ilmojen halki. Monissa maissa revontulet tunnetaan pohjoisen valoina (northern lights, norrsken, nordlicht jne.), mutta suomalainen nimitys muodostaa poikkeuksen tähän sääntöön. Taustalla voikin olla saamelaisten uskomus ketusta, joka synnyttää revontulten loisteen huiskiessaan pitkällä hännällään jäisiä hankia. Vaikka nykytiede onkin melko tyhjentävästi kyennyt selittämään sen, mistä ilmiö johtuu, ei se silti syö näyn voimaa ja mystisyyttä. Revontulten taustalla olevista uskomuksista kiinnostuneelle voin suositella Aleksi I. Pohjolan Lapin ylioppilaslehteen kirjoittamaa oivallista juttua revontulten ympärillä vaikuttaneista uskomuksista.  

Jotkut väittävät kuulevansa revontulia, ja vielä jokin aika sitten olisin suositellut tällaiselle henkilölle käyntiä YTHS:ssä, mutta viime vuosina tehtyjen havaintojen perusteella revontulista todellakin kuuluu ääntä. Itse en ole revontulia kuullut, mutta olen kuuro myös monille muille asioille, minkä puolisonikin varmasti voi vahvistaa. Asiaa tutkinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Unto K. Laine on jopa saanut äänitettyä revontulten ääntä, jota voi kuvata pamauksiksi, rätinäksi ja kuiskauksiksi. Äänen kerrotaan syntyvän sähkövarauksen purkautumisesta sopivissa olosuhteissa, kuitenkin huomattavasti matalammalla kuin missä itse visuaalinen valonäytös tapahtuu.

Revontulten loimua janoavien ei tarvitse enää tyytyä pelkästään tuuriin, sillä nykyteknologian avulla revontulten ilmenemistä pystytään ennustamaan, ainakin jollain tasolla. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä Auroras Now! –sääpalvelu helpottaa revontulten havainnointia. Magneettikentän häiriöisyys enteilee revontulia, joten selkeänä iltana kannattaa suunnata taivasalle.

Revontulista kuvaa haluavalle tärkein kapistus on kamerajalusta, joka on oikeastaan elinehto terävien kuvien saamiselle. Ainoastaan kaikista kirkkaimmista reposista on mahdollista saada vapaalla kädellä kuvaa. Omakohtaisen kokemuksen mukaan revontulet ovat arvaamattomia, ne voivat loistaa vain hetken tai jatkaa taukoamatonta esitystään läpi yön. Siksi kannattaakin toimia heti, kun havaitsee taivaalla vihreää loimua. Hetken päästä voi olla liian myöhäistä.

ABC of the Northern Lights

Northern light, also known as aurora or polar light, is naturally occurring light display in the sky, common in the northern regions. They have fed peoples imagination through history and  still continue to do so. I am from a place where auroras are very common, and sometimes on our way from a bar to home, we just hopped on the snow and lay down to watch the show.

Auroras are caused by the solar wind, which interacts with the Earth’s magnetosphere ending with a light show. You can see aurora in Lapland on average for 200 days a year. Nowadays it is a tourist attraction which fascinates people from all over the globe.

People have had different beliefs about northern lights in the past. Some have thought that they are blood of the deceased who have suffered a blood-soaked fate. In Scandic mythologies auroras have been seen as a dazzle caused by the shine of the armors of the Valkyries who ride through the sky. The Finnish word for northern lights, revontulet, contains a reference to a fox: the Sami people have believed that the northern lights are caused by a fox which waves its tail on the icy snowdrifts.

Some people even hear the northern lights. In the past it has been described as nonsense, but now there have been indications that northern lights really make a sound. Emeritus professor Unto K. Laine from Aalto University has even recorded those sounds!

Best way to find northern lights is to resort to modern technology: AurorasNow! webpage held by the Finnish Meteorological Institute provides space forecasts for northern lights. It is also available in English.

If you want to take good photos of auroras it is important to take a tripod with you. Even though bright to human eye, a long exposure time is still needed for common cameras to capture the northern lights.

My own experience about the northern lights indicates that they are very unpredictable. So it is better to head outdoors if you see a hint of green in the night sky.

- Matias