Oisko sulla mulle duunia?

Olin kerrankin ajoissa liikkeellä, kun aloin etsiä kesäduunia jo tammikuussa. Lähetin työhakemuksia kymmenittäin, sekä vastauksia ilmoituksiin kuin avoimiakin hakemuksia, ympäri maata, pääkaupunkiseudulle, Varsinais-Suomeen sekä Lappiin ja ulkomaillekin. Siitä asti lähes päivittäin olen selannut kaikki mahdolliset ilmoitukset ja vastannut sopiviin.

Yleisin vastaus on ollut: ”Kiitos mielenkiinnosta, mutta ei kiitos”. Muutamasta paikasta on soitettu tai meilattu tarkentavia kysymyksiä. Joitakuita hakuja on pysähtynyt siihen, ettei tiedekuntamme osallistu itse hankittujen työpaikkojen palkanmaksuun. Yhdestäkin ihan soitettiin ja sanottiin, että muuten olisin sen saanut. Luulivatkohan he siellä, että minulle tulee parempi mieli, kun kertovat tämän. Tässäkin tapauksessa tieto vain lisäsi tuskaa. No, pariin pääsin ihan haastatteluun asti. Ensimmäistä en saanut, koska joku toinen sai, ja toisessa ei mitään töitä täksi kesäksi oikeastaan sitten ollutkaan, mutta tulevaisuudessa kuitenkin ehkä ja periaatteessa ovat kiinnostuneita. Kiva hei kiitti.

Olen tehnyt täyspäiväisiä töitä 14-vuotiaasta lähtien aina kun koulu on antanut myöden ja joskus muutenkin. Eihän täällä ilman rahaa pärjää. Tuolloin työnhaku oli helppoa: vanhempani soittivat naapurin silakkasatamaan ja se oli siinä! Myöhemmin, ennen merenkulkijan uraani, työskentelin mm. kahvilassa, siivoojana, tarjoilijana, myyjänä ja vartijana ilman mitään varsinaista tutkintoa. Nyt minulla on vuosia työkokemusta useilta aloilta, tekniikan ja liikenteen alan AMK-tutkinto, yliperämiehen pätevyys, kansainvälistä kokemusta, olen reservin upseeri ja osallistunut kriisinhallintaoperaatioon, kirjoittanut mm. kolumneja ja julkaissut kaksi runokokoelmaa, puhun sujuvasti neljää kieltä ja opiskelen oikeustieteitä yliopistossa. Todistuskansioni pursuaa, eikä kaikki edes sinne mahdu. Silti kesäduunia ei löydy, ei mistään.

Miksi tämä työnhaku on nykyään näin vaikeaa? Vastaus on yksinkertainen: joko en ole tarpeeksi pätevä tai sitten olen ylipätevä. Tämä on varmasti tuttu tilanne monelle nuorelle aikuiselle. En enää kaiken tämän koulunkäynnin ja kovan työnteon jälkeen mene kesäksi siivoamaan vessoja. Haluaisin työn, joka edes hieman liittyisi omaan alaani, joka mieluiten veisi minua ammatillisesti eteenpäin ja josta vielä maksettaisiinkin jotain. Tällaisia kesäduuneja ei kasva puussa, eikä löydy naapurin satamastakaan.

Voisihan sitä tietysti joskus lomaillakin, mutta kun rahaa olisi hyvä saada. Ehkä soittelen taas kaikki varustamot läpi ja haen perämiehen duunia niin kuin niin monesti ennenkin. Tai sitten vain juon kaljaa koko kesän tai ehkä aloitan jo kirjoittamaan gradua, ei sekään hukkaan menisi. Tai oisko sulla mulle kesäduunia?

Moi, moi!

Meeri

Do you have a job for me?

For once I was searching for a summer job in time. I started as early as in January. I sent tens of applications everywhere, all around Finland as well as abroad. Since that I have checked the announcements daily and sent more applications.

The most common answer I have got is: ”Thank you for your interest, but no thank you”. Some have called or emailed me for more questions. Some have told me that I nearly got the job, but then didn’t. I really appreciated that information. I even went to two interviews. The first one I just didn’t get because somebody else did and at the second it turned out that they didn’t actually even have any job for me this summer. Well, thanks.

I have worked since I was 14. At the time it was easy: my parents just made a call to the fish harbor next door and that was it! Later, before my career as a mariner, I worked in a coffee shop, grocery store and restaurant or as a cleaner or security officer without any real degree. Now I have a lot of working experience including international, a degree in maritime studies and a chief officer’s certification, I have done my military service and participated in an anti-piracy operation off the coast of Somalia, I have written columns and published two books, I speak fluently four languages and study law at university. Still I don’t get a job for the summer.

Why is this so hard nowadays? The answer is simple: either I’m not competent enough or I’m over competent. This is for sure a common problem for young adults. After all this studying I’m not going to clean the toilets. I would want to have a job even somehow related to my field of studies that would preferably also give me something professionally and that I would get paid from as well. These cannot be found at the neighbor’s fish harbor.

Of course I could just be on a holiday for the summer, but I could use the money. Maybe I’ll just call all the shipping companies I know and apply for a work onboard a ship like so many times before. Or I could just drink beer for the whole summer or start to write my thesis. Or do you have a job for me?

Moi, moi!

Meeri