Työrauha koulussa

Bloggauksen kirjoittaja Milka Lukka opiskelee Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajaksi. Kirjoitus on "Se vähän riippuu oppilaistakin" Tapaustutkimus koetusta työrauhasta kyläkoulussa -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.

Tekstini pohjautuu pro gradu -tutkielmaani, jonka tavoitteena oli selvittää lappilaisen koulun henkilökunnan ajatuksia työrauhaan liittyen. Kiinnostuin aiheesta seurattuani uutisointia lahtelaisen opettajan ylilyönnistä kahdeksannen luokan oppitunnilla (Koivisto 2016). Uutisointi sai minut pohtimaan koulujen työrauhaa ja opettajien keinoja työrauhan ylläpitämiseen. Keräsin tutkimukseni aineiston haastattelemalla koulun kolme opettajaa ja koulunkäynninohjaajan.

Haastattelujen aluksi pyysin haastateltavia määrittelemään työrauhan käsitteen. Tämä siitä syystä, että työrauha on subjektiivinen, relatiivinen ja muuttuva käsite. Tutkimushenkilöiden mukaan työrauha on tärkeä asia, joka koskettaa koko koulua. Työrauha ei liity pelkästään luokkatyöskentelyyn, vaan siihen kuuluu myös esimerkiksi siirtymätilanteet ja välitunnit. Työrauha toteutuu silloin, kun oppiminen mahdollistuu ja oppilaiden etu toteutuu. Vastuu työrauhasta kuuluu opettajalle, mutta vastuuta voidaan jakaa myös oppilaalle. Työrauhan vaatimuksiin vaikuttaa oppiaine ja oppitunnin sisältö. Hyvä ja turvallinen työilmapiiri edistää työrauhan ylläpitämistä. Työrauhan säilymistä edesauttavat ennaltaehkäisy ja ylläpitävät toimet, joita ovat esimerkiksi koulun säännöt.

Työrauhan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen on olemassa lukuisia keinoja. Olennaista on oppia erottamaan, milloin tilanteet vaativat puuttumista ja milloin ei. Tutkimuksessani nousi esiin useita konkreettisia keinoja työrauhan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Näistä keinoista tärkeimpiä ovat rutiinit ja ennakointi. Muita tärkeitä keinoja ovat opettajan olemus, äänenkäyttö, positiivinen palaute sekä sanaton viestintä. Sanaton viestintä on tehokkainta opettajan ja oppilaan ollessa tuttuja toisilleen.  

Tutkimuksessa nousi esiin myös oppilaantuntemuksen rooli työrauhan ylläpitämisessä. Oppilaantuntemus lisää luottamusta opettajan ja oppilaan välillä. Luottamus taas saa aikaan myönteistä vuorovaikutusta ja näin ollen vaikuttaa positiivisesti työrauhaan. Konkreettisesti oppilaantuntemusta voi hyödyntää esimerkiksi istumajärjestyksen luomisessa, jolla on myös oma vaikutuksensa työrauhaan.

Työrauhaa uhkaavat tilanteet pyritään tutkimuskohteena olevassa koulussa ratkaisemaan ensisijaisesti puhumalla. Jos puhuminen ei tehoa, otetaan käyttöön muitakin keinoja. Konkreettisia keinoja puhumisen lisäksi ovat esimerkiksi työskentelyn keskeytys tai vaihdos, paikan vaihtaminen ja tilanteesta poistaminen. Tilanteesta poistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi koulunkäynninohjaajan kanssa toiseen tilaan siirtymistä. Sopivat tukitoimet, eriyttäminen ja ärsykkeiden minimointi saattavat osaltaan vähentää työrauhahäiriöitä. Tarpeen tuleen voidaan myös lisätä kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja/tai moniammatillista yhteistyötä.

Tutkimuskohteena olevan koulun henkilökunta koki koulun työrauhan kokonaisuudessaan hyväksi. Työrauhaongelmia ei juurikaan ollut tai ne olivat hyvin lieviä. Koulun henkilökunnan välinen yhteisöllisyys selittää varmasti osaltaan työrauhahäiriöiden vähyyttä. Pienessä koulussa kun kaikki tuntevat toisensa ja kukaan ei katoa massaan.

Lähteet:

Koivisto, K. 2016. Opettaja kilahti oppilaille kesken oppitunnin Lahdessa – tilanne riistäytyi vihaiseksi sanaharkaksi, jossa ei solvauksiltakaan säästytty. Etelä-Suomen Sanomat. Saatavilla www-muodossa: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2309717?ab=relContent&utm_expid=13459684-4.RRlTebaMRfebWecrdbt9Ow.1&utm_referrer=http%253A%252F%252Fwww.ess.fi%252F

Milka Lukka

Kasvatustieteiden tiedekunta

Luokanopettajakoulutus