Syksyistä sähläystä

Rannekelloni alkaa piipata herätyksen merkiksi. Kello on hieman yli yksitoista ja linja-auto on jo miltein Rovaniemellä. Kävin viikonloppuna Porissa vanhempieni luona. Välimatka on kieltämättä pitkä, mutta matkustaminen käy kätevästi. Yöbussissa ei kulu valoisaa aikaa autossa istumiseen ja ajoissa liput ostaessaan saa ne opiskelijalle sopivaan hintaan.

Syksy käy toista kuukautta. Vuosi sitten ruskan riesana olivat ruostesienet muuttaen lehdet ruskeiksi. Nyt väriloisto on komeampi. Horsmat ja haapojen latvat helottavat punaisenaan. Susivoudin kentälle on kasattu jo kaukalo. En malttaisi odottaa talven tuloa. Se on ehdottomasti lempivuodenaikani. Silloin pääsee sivakoimaan ja pelaamaan porukalla pipolätkää. Kouluun on mukava kulkea katsellen kauniita hohtavia hankia. Onhan tämä syksykin ihan nättiä aikaa. Välillä on vain synkkiä kelejä.

Vaikkei aurinko aina ikkunasta paistaisikaan, kannattaa solmia lenkkarit jalkaan ja hypätä ulkosalle. Rovaniemeltä löytyy nimittäin tutustumisen arvoisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja ulkoliikuntaan. Kävelyä ja hölkkäilyä Kemijoen maisemissa olen piristänyt käymällä vihaisten lintujen leikkipuistossa. Joen toiselta puolelta ihan keskustan tuntumasta löytyy Ounasvaara, jossa voi esimerkiksi patikoida ja ihastella tienoota näköalatornista käsin. Sieltä löytyy rata suunnistamiseen, frisbeegolfiin sekä useita muita paikkoja talviaktiviteeteista vielä puhumattakaan.

Opiskelijakortissani komeilee keltainen tarra, jossa lukee ”Sporttipassi”. Minulla oli se jo viimevuonna, mutten muista minkä värinen tarra oli tuolloin. Opintojeni alussa hommasin passin, sillä pääsy lukuisiin liikuntamuotoihin kuulosti houkuttelevalta. Ensimmäisenä lukuvuotena tulikin käytyä mm. ilmaiseksi kuntosalilla ja pelaamassa erilaisia pallopelejä. Lapin korkeakoululiikunta tarjoaa passia opiskelijabudjettiin hyvin sopivaan hintaan. Reilun kolmenkympin arvoisella tarralla on edullinen pääsy aina joogasta seinäkiipeilyyn ja tarjonta kannattaakin kurkata verkkosivulta.

Pidän kovasti salibandyn pelaamisesta ja Porissa sähläsinkin puulaakijoukkueessa ennen opiskelujeni aloittamista täällä. Sporttipassilla on viitenä päivänä viikossa mahdollisuus päästä pelaamaan. Itselläni lähes kaikki viime lukuvuoden maanantai ja tiistai-illat kuluivat Lapin yliopiston harjoittelukoulun liikuntasalissa reikäpalloa lätkien. Porukkaa on käynyt paikalla hyvin ja kaiken tasoiset pelaajat ovat tervetulleita mukaan.

Perinteisesti syyskuun lopulla vietettiin yliopistossamme hyvinvointiviikkoa, jonka kohokohtana oli tiistaina 19.9 korkeakoululiikunnan liikuntailtapäivä eli SportAppro. Tavoitteena oli kiertää liikuntapaikkoja ympäri Rovaniemeä ja kerätä suoritusleimoja passiin. Kokosimme neljän hengen tiimin ja lähdimme tavoittelemaan haluttua urheiluhullu-haalarimerkkiä. Päivän aikana pääsimme kokeilemaan mm. pesäpallon lyömistä tutkaan sekä jousiammuntaa. Liikuntaseikkailumme kesti kello kahdesta lähes iltayhdeksään ja leimoja kertyi passiin seitsemän kappaletta. Nyt olemme virallisesti urheiluhulluja.

Vili Peltomäki, LuKa-luokanopettajaopiskelija 2 vk, Lapikkaan tuutori

Linkki sporttipassin tarjontaan
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/korkeakoululiikunta/