Iloja ja murheita
Lupa napsahti! Minä valmistun. Can´t believe it!
Graduni siis lähtee painoon, tai lähti jo. Odottelen sitä
nyt pari päivää ja sitten se meneekin tiedekuntaan, kirjastoon, arvostelijoille
jne. Seuraavassa tiedekuntaneuvostossa se sitten ilmeisesti lyödään läpi!
Kylläpä tuntuu mukavalle, ei ihmeelliselle, ei hullulle, ei mahtavalla mutta
tuntuu hyvälle. Myös maturiteetin teko seuraavana yleisenä tenttipäivänä on nyt
mahdollista.
Kirjoittelen tätä tekstiä Vantaalta käsin. Olen tekemässä
serkkutytön luokanopesijaisuutta eräässä koulussa ja näin iltaisin on aikaa
ajatella ihan vain omaa elämääkin!
Pieni varoituksen sana kuitenkin teille, jotka suunnittelette tekevänne paljon
töitä opintojen ohella. Heti, kun teet täyttä työpäivää, koulujutut yms siihen
liittyvä jää vain tekemättä. Esimerkiksi viime viikolla tein joka päivä
työhakemuksia ja selailin työpaikkoja. Tällä viikolla sijaisuutta tehdessäni en
ole tehnyt mitään. Töihin, töistä kotiin, jotain liikuntaa, ruokaa, ja sitten onkin jo ilta joka menee TV:tä
katsellessa ja nettiä selatessa. Lisäksi myös seuraavan päivän työtehtäviin täytyy vähän tutustua. Aika tuntuu kuluvan kaikkeen muuhun. Tätä blogiakin oli oikein
pakko pakottaa itseni kirjoittamaan.
On pakko ottaa kantaa viime aikoina julkisuudessa
velloneeseen aiheeseen. Eli Helsingissä, Alppilan koulun yläasteella oppilaan
ruokalasta voimakeinoin poistaneen opettajan tilanteeseen. Juuri radiosta
kuulin, että opettaja irtisanottiin. K-ä-s-i-t-t-ä-m-ä-t-ö-n-t-ä. Aikuiskasvatustieteen opiskelijana voin vain
olla tyytyväinen, ettei yliopisto minua opettajaopiskelijaksi aikoinaan
hyväksynyt. Kuka tuollaiseen ammattiin
haluaa? Oppilaat pitävät koulussa kuria ja sääntöjä. Ja maailma haukkuu vielä
opettajia. Noh, en tunne tilannetta, en ole nähnyt tilannetta, mutta onko tilanteessa
jotain väärää opettajan kannalta? Laki sanoo, että opettajalla on oikeus
poistaa voimakeinoin häiriköivä oppilas luokkatilasta, jos tämä ei suostu
itse poistumaan. Näinhän tilanne
julkisuuden mukaan oli, häiriköivä oppilas, ruokala, poisto voimakeinoin. Kun
kerran sitä tarkemmin ei ole määritelty, syy on automaattisesti työtään tekevän
opettajan, eikä äidin häiriköivän pikku kullannupun. Mutta ehkä nykyaikana
auktoriteettia ei ole enää olemassa ja sitä ei nuorten tarvitse tunnistaa. Good
luck with that! Tästä syystä, Alppilan koulun jäljelle jääneiden opettajien työ
on varmasti vielä vaikeampaa.
Kevät onneksi nostaa jälleen päätään ja täällä Vantaallakin on lunta maassa enää suhteellisen vähän. Rovaniemellä kuulemm paistaa aurinko, sitähän siellä on riittänyt viimeiset pari kuukautta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.