Siitä puhe mistä puute
Ainahan se on mielessä, raha nimittäin. Meitsille on ainakin tuttu seuralainen, stressaaminen rahasta. Ensimmäisenä kun herään ja viimeisenä ennen nukkumaan menoa tulee aina pyöriteltyä raha-asioita mielessä. Koska on pakko, jonkinlainen budjetti on oltava. Ja itse koen olevani vielä aika onnellisessa asemassa ,kun opintotuesta jää jotain käteenkin eikä kaikki mene suorilta vuokraan.
Eilen järjestetyssä mielenosoituksessa tahdottiin vedota päättäjiin, jotta myös opiskelijat tulisivat huomioiduksi nyt käytävässä kehysriihessä. Faktahan on nyt se, että vaikka erilaisten etuuksien tulisi seurata elinkustannusindeksejä, niin eihän se näin oikeasti mene. Vuokrat kallistuvat, samoten sähkö, vesi ja ruoka eritoten. Vaan eipä tämä toistaiseksi ole näkynyt vielä opintotuessa.
Paljon on puhuttu siitä, että huonon taloustilanteen aikana on fiksumpaa hakeutua opiskelemaan, kuin vain hengailla työttömänä. Ei siltä oikein tunnu, kun työttömänä saisi jo parisen sataa enemmän kuin opiskelijana. Jos sattuu olemaan onnekas ja pääsee ammattiliiton tyttömyyskorvauksen piiriin, rahaa tulee vielä enemmän. Ammattiliitot ovat muuten toimineet varsin fiksusti, nyt myös työttömyyskorvaukseen oikeutetut opiskelijat saavat saman rahan liitoltaan kuin työtön. Onhan opiskeleva henkilö paljon parempi sijoitus kuin työtön, edelleen kouluttautuva saa todennäköisemmin työpaikan ja mahdollisesti parempaa palkkaa ja näin tuo edelleen varoja ammattiliitolleen.
Ei ne KELAssakaan paljon mieti, kuinka paljon oikeastaan motivoi vajaalla 500 eurolla opiskella. Nyt jos opintopistevaatimukset vielä nousevat sinne jonnekin 55 pisteeseen taitavat monet joutua makselemaan takaisin "liikaa" maksettuja tukia. Mulla ei ainakaan hirveästi napostele kun kaikki kurssit ovat järjestään alle 5 opintopistettä, yleisimmin kahta tai kolmea pojoa.
Ne risuparrat jotka nyt saavat asioista päättää, eivät ole painiskelleet samojen ongelmien kanssa samassa globaalissa tilanteessa kuin nyt opiskelevat nuoret. Loputtomiin ei ihmisistä voida pumpata tuloksia ja vaatia aina enempää, vaan on ymmärrettävä että joskus on tultava vastaankin. Eikä tämä koske vain opiskelijoita, vaan kaikkia jotka yrittävät elää näin hullussa maailmassa. Joka puolelta kohdistuvat paineet eivät ole omiaan kannustamaan oman alan löytämiseen, vaan pitäisi mahdollisimman pian putkahtaa työelämään. Siihen kuitenkin tarvitaan joustoa ja kannustamista, jospa koittaisimme kaikki tulla puolimatkassa vastaan jotta kaikkien ei tarvitsisi aina vain myötäillä muita.
Eilen järjestetyssä mielenosoituksessa tahdottiin vedota päättäjiin, jotta myös opiskelijat tulisivat huomioiduksi nyt käytävässä kehysriihessä. Faktahan on nyt se, että vaikka erilaisten etuuksien tulisi seurata elinkustannusindeksejä, niin eihän se näin oikeasti mene. Vuokrat kallistuvat, samoten sähkö, vesi ja ruoka eritoten. Vaan eipä tämä toistaiseksi ole näkynyt vielä opintotuessa.
Paljon on puhuttu siitä, että huonon taloustilanteen aikana on fiksumpaa hakeutua opiskelemaan, kuin vain hengailla työttömänä. Ei siltä oikein tunnu, kun työttömänä saisi jo parisen sataa enemmän kuin opiskelijana. Jos sattuu olemaan onnekas ja pääsee ammattiliiton tyttömyyskorvauksen piiriin, rahaa tulee vielä enemmän. Ammattiliitot ovat muuten toimineet varsin fiksusti, nyt myös työttömyyskorvaukseen oikeutetut opiskelijat saavat saman rahan liitoltaan kuin työtön. Onhan opiskeleva henkilö paljon parempi sijoitus kuin työtön, edelleen kouluttautuva saa todennäköisemmin työpaikan ja mahdollisesti parempaa palkkaa ja näin tuo edelleen varoja ammattiliitolleen.
Ei ne KELAssakaan paljon mieti, kuinka paljon oikeastaan motivoi vajaalla 500 eurolla opiskella. Nyt jos opintopistevaatimukset vielä nousevat sinne jonnekin 55 pisteeseen taitavat monet joutua makselemaan takaisin "liikaa" maksettuja tukia. Mulla ei ainakaan hirveästi napostele kun kaikki kurssit ovat järjestään alle 5 opintopistettä, yleisimmin kahta tai kolmea pojoa.
Ne risuparrat jotka nyt saavat asioista päättää, eivät ole painiskelleet samojen ongelmien kanssa samassa globaalissa tilanteessa kuin nyt opiskelevat nuoret. Loputtomiin ei ihmisistä voida pumpata tuloksia ja vaatia aina enempää, vaan on ymmärrettävä että joskus on tultava vastaankin. Eikä tämä koske vain opiskelijoita, vaan kaikkia jotka yrittävät elää näin hullussa maailmassa. Joka puolelta kohdistuvat paineet eivät ole omiaan kannustamaan oman alan löytämiseen, vaan pitäisi mahdollisimman pian putkahtaa työelämään. Siihen kuitenkin tarvitaan joustoa ja kannustamista, jospa koittaisimme kaikki tulla puolimatkassa vastaan jotta kaikkien ei tarvitsisi aina vain myötäillä muita.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.