Mitä voi oppia kurssien ulkopuolella?

Heippa! Tänään blogin takaa löytyy Krista, rokki-ikäinen ja rovaniemeläinen arktisen maailmanpolitiikan maisteriopiskelija, sekä uusi opiskelijasomettaja. Minuun voi tutustua paremmin lukemalla opiskelijatarinani yliopiston kotisivuilla. 

Olen opiskellut yhteiskuntatieteitä Lapin yliopistossa jo hyvän tovin, ja tehnyt vuosien aikana muutakin kasvatustehtävää tukevaa. (Tiesithän, että ihan yliopistolaissa asti linjataan, että yliopistojen on kasvatettava opiskelijoita myös "palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa"?) Omaan opiskelijaelämääni on nimittäin kuulunut monia luottamustehtäviä. Niinpä raapaisenkin nyt pintaa siitä, mitä voi oppia kurssien ulkopuolella Lapin yliopistossa ja opiskelijayhteisöissämme – pääaineesta viis!

Nykyään on vaikea olla da Vinci – yleisnero, joka tuntee erinomaisesti useita aloja. Onkin mielestäni valtava rikkaus, että opiskeluaikaiset tehtävät voivat tarjota oppeja niin monipuolisesti. Vaikka en voi (ainakaan vielä) väittää olevani yhden aiheen tarkka erityisasiantuntija, voin rakentaa monenlaisen osaamisen päälle lisää. Olen huomannut sen olevan etu ja kantavan pitkälle työelämässäkin. 

Oma historiani painottuu edunvalvontaan. Sieltä löytyy niin ainejärjestön ja ylioppilaskunnan hallituspestejä, kansainvälisen Erasmus Student Networkin paikallistoimintaa kuin opiskelijaedustamista tiedekuntaneuvostossa ja yliopiston hallituksessa. Rovaniemellä opiskelijatoimintaa on kuitenkin reilusti, muun muassa kulttuurin kentällä.

Ainakin näiden teemojen parissa olen itse päässyt harjoittelemaan, tekemään ja oppimaan (joskus myös kantapään kautta):

• Hallinnolliset asiat, kuten ajanhallinta, dokumentaatio ja kokouskäytänteet.
• Tapahtumatyö, kuten ideointi, budjetointi, markkinointi ja viestintä, käytännön järjestelyt, tapahtumapäivän tehtävät ja jälkiraportointi.
• Viestinnän monet tehtävät, kuten sen suunnittelu, kirjoittaminen, sosiaalisen median sisällöt ja puhuminen eri painotuksilla, tilaisuuksissa ja kanavissa.
• Edustaminen, kuten keskusteluihin osallistuminen ja päättäjien tapaaminen.
• Johtaminen ja esihenkilönä toimiminen.
• Toimintaympäristöt.
• Sopeutuminen: etenkin opiskelijayhteisöissä ympäristö on usein elävä, muuttuva ja pikaisetkin muutokset ja niiden ratkaiseminen tulee tutuksi.
• Tasot: yhteisötaso, paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen.
• Päätöksenteko: operatiivinen ja strateginen. Esimerkiksi opiskelijajärjestöjen hallituksissa päätetään useammin pidettävissä kokouksissa järjestön arjen asioista, kun taas yliopiston hallituksessa ohjataan isoa kuvaa. 
• Aihesisällöt, kuten koulutus-, sosiaali- ja korkeakoulupolitiikka pohjoisen opiskelijoiden näkökulmasta.
• Sosiaaliset taidot, kuten tilanteeseen sopiva puhuminen ja toiminta, kuunteleminen ja tilan antaminen, näkemysten yhteensovittaminen ja kompromissien löytäminen.

1. Yksi mielestäni radhauskimpia asioita, mitä korkeakouluopiskelija voi Rovaniemellä päästä tekemään, on opiskelijaradio Radio Säteily.
2. Pandemia iski opiskelijayhteisöön pahasti, mutta keväällä 2022 päästiin asteittain palaamaan kampukselle ja tapahtumiin.
3. Edunvalvontaviestinnän konsepti LYYdar kertoi viikon edunvalvontauutiset somessa.

En ollut ennen yliopistoa osallistunut vaikuttamiseen, mutta rohkaistuminen sen pariin fuksivuonna on ollut yksi parhaista päätöksistäni. Kannustan siis kokeilemaan! Ja vaikka et itse päätyisi aktiiviksi, on ehdottoman kannattavaa olla kiinnostunut siitä, mitä yliopistossa, ylioppilaskunnassa ja järjestöissä tapahtuu. Voit löytää tiesi hauskoihin tapahtumiin, uusiin ystävyyksiin tai mukaansatempaaviin harrastuksiin.

Psst! Vinkki jo opiskeleville: hyvä paikka aloittaa vaikuttaminen on esimerkiksi äänestämällä edustajistovaaleissa tänä syksynä. LYYn, eli Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit pidetään 3.-6.11.2025.

- Krista, YTK, Arktinen maailmanpolitiikka (Arctic World Politics)