Opiskeluvinkkejä 2/3: Aikatauluttaminen ja priorisointi

Heips!

Se on Saana YTK:sta taas täällä. Kevätlukukausi on edennyt ihan älyttömällä tahdilla ja nyt ollaankin jo maaliskuussa! Havahduin vaan yksi aamu siihen et ei saakeli, täällähän paistaa aurinko jo kun herään, eikä illallakaan tarvitse kävellä säkkipimeydessä ylpältä takaisin kotiin. 

Mulla korkeakouluharjoittelu Kriisinhallintakeskuksella päättyi vuoden vaihteessa ja opinnot jatkuivat vuoden alusta kandidaatintutkielman merkeissä. Pääsin kuitenkin palaamaan siviilikriisinhallinnan pariin odotettua nopeammin, kun harjoitteluni johti viransijaisuuteen CMC:llä. Tässä sitä nyt sitten tasapainotellaan töiden ja opintojen kanssa. Onneksi oon ahkeroinut aiempina lukukausina, niin ei jäänyt tälle keväälle koulun puolesta muuta kuin kandiseminaari käytäväksi. 

 

Niin kuin ehkä arvata saattaa, oma tilanteeni vaatii tällä hetkellä aika tarkkaa aikatauluttamista, ja joskus joutuu kivoillekin jutuille sanomaan ei. Kaikkeen ei pysty eikä tarvikkaan venyä! <3 Priorisoinnista onkin tänä keväänä tullut vielä tärkeämpi osa mun arkea kuin ennen. Veikkaan, että nämä kaksi jaloa taitoa tulee pelastamaan mut tänä keväänä, ja luulen, että ihan jokainen opiskelija tarvitsee näitä taitoja. Jatketaan tänään siis opiskeluvinkkien sarjaa toisella osalla, ja puhutaan tässä postauksessa hieman aikatauluttamisesta ja priorisoinnista. 

Tässä mun viime viikon kalenteri – ihan kaamee kaaos! Onneksi kaikki viikot ei ole ihan näin täysiä. Mun viikkoon mahtui niin töitä ja opintoja kuin urheilua ja aikaa kavereiden kanssa, eli ei onneksi ihan pelkkää suorittamista. Vaikka ei tekisikään töitä opintojen ohella, aikataulutus nousee usein tärkeäksi taidoksi etenkin lukukauden loppua kohden, kun dedikset alkaa painaa päälle ja samalla pitäisi jaksaa pitää huolta itsestä ja omasta jaksamisesta.

Mua auttaa dediksissä pysymiseen ja asioiden aikaansaamiseen aikatauluttaminen. Mä tykkään suunnitella mun aikataulun aina viikoksi eteenpäin. Aloitan suunnittelun merkkaamalla kalenteriin ensin kaikki pakolliset menot, eli esimerkiksi luennot ja työt. Sen jälkeen katson, miten sijoitan viikolle liikuntaa, koska se on yksi keskeisistä asioista mikä auttaa mua jaksamaan arjessa. Puhutaan sarjan kolmannessa osassa sitten vielä lisää opiskelun tauottamisesta ja arjen tasapainottamisesta :) Tykkään kalenteroida aikaa myös opiskelulle, ja mulle on tärkeää, että keskityn aina yhteen kurssiin tai kokonaisuuteen kerralla, jotta voin oikeesti syventyä siihen. Siksi usein varaan aikaa eri kurssien tehtäville eri päiville. Aikatauluttamisessa on tärkeää pitää suunnitelma realistisena, eli muista jättää kalenteriin kanssa aikaa rentoutumiselle ja kivoille & kevyille jutuille <3

Mulle on tärkeää myös asettaa pieniä välitavoitteita ja oon huomannut, että ne pitää mut motivoituneena. Suuret tehtävät (esim kandi :D) tuntuu paljon helpommin saavutettavilta, kun ne jakaa pieniin osiin ja välitavoitteisiin. Tässäkin tärkeää on pitää tavoitteet realistisina, koska muuten tulee vaan ahdistus ja surku, kun ei päässytkään lähellekään niitä itselle asetettuja päämääriä. Olin esimerkiksi viime viikon lauantaille asettanut itselleni tosi matalan kynnyksen tavoitteen: aloittaa kirjoittaminen. Ei siis tarvinnut kun yksi lause saada paperiin ja tavote oli jo saavutettu! Alkuun pääseminen onkin usein se haastavin osuus, ja siksi välillä asetan riman aika matalalle. Sain lopulta kirjoitettua aika paljon enemmän kuin sen yhden lauseen :')

 

Mä oon huomannut, että mun oma keskittyminen on parhaimmillaan 8-13 välillä, ja sitten taas uudelleen illalla ehkä 17-21 välillä. Jos siis on mahdollista, yritän keskittää kaikkien tärkeimpien tehtävien teon näiden aikaikkunoiden sisään. Suosittelen siis tarkastelemaan omia energiatasoja ja aikatauluttamaan opiskelun niiden mukaan jos se vaan on mahdollista! Keskittymiseen, jaksamiseen ja motivaatioon auttaa usein jonkun tietyn rutiinin ylläpitäminen, ja peräänkuulutankin rutiinien merkitystä. Jos joka päivä tekee vähän jotain, ei aloittaminen taas seuraavana päivänä tunnu niin tahmealta. Sofi Oksasen kirjoitusvinkkejä lainaten:

"Älä odottele inspiraatiota. Somerset Maugham sanoi: kirjoitan aina, kun inspiraatio iskee, ja onneksi se iskee joka aamu kello 9."

Annetaan pieni hetki vielä asioiden priorisoinnille. Tämä on jotain sellaista, mitä joudun itse harjoittelemaan edelleen. Musta tuntuu että olisi niin paljon kivoja juttuja, missä haluisin olla mukana, mutta kaikkeen ei vaan aika riitä. Siks on tärkeetä osata sanoa ei. Jos joku asia ei palvele sua, älä tuhlaa sun resursseja siihen! Tee tietoisia valintoja ja valitse sun arkea täyttämään vaan ne kaikkein kivoimmat jutut. Tää on mulle ollut erityisen vaikeaa vapaaehtoistöissä, jossa aina haluaisi olla enemmän ja enemmän avuksi. Tällä hetkellä oon kolmessa eri vapaaehtoistoiminnassa mukana ja on vaan myönnettävä ettei aika riitä kaikissa niissä yhtä aktiivisesti toimimiseen. Pitää siis tehdä valintoja ja uskaltaa myös sanoa ei. Usein kieltäytyminen on parempi kuin uuden tehtävän ottaminen, jota ei sitten pystykään hoitamaan.

 

Priorisointiin mulla on auttanut ihan vaan asioiden laittaminen raa'asti tärkeysjärjestykseen. Aina ei tarvii antaa 100% ja oon itse esimerkiksi päättänyt, mihin asioihin annan mun suurimman panoksen, ja mihin juttuihin laitan sen verran resursseja, että ne tulee hoidetuksi. Kuulostaa karulta, mutta priorisointi on keskeinen osa elämää, eikä kaikkeen voi tai tarvii venyä! <3

 

Tsemppiä kaikille kevään vikoihin rutistuksiin ja palataan blogisarjan kolmannen osan muodossa sitten toukokuussa! :)

- Saana, politiikkatieteet ja sosiologia, YTK