Opiskelijat ja kestävyyden ristiriita arjessa

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosia. Maapallon lämpötila jatkaa silti kohoamista yhä nopeammin lisääntyvien hiilidioksipäästojen vuoksi. Hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää huomattavasti, jotta lämpenemistä ja muita ympäristökriisin aiheuttamia haasteita voitaisiin hillitä tai jopa poistaa. Vastauksena näihin ympäristöhaasteisiin on syntynyt kestävä kehitys, jossa pyritään sovittamaan yhteen sosiaalinen oikeudenmukaisuus, taloudellinen kehitys ja ympäristönsuojelu. Yhdistyneet Kansakunnat ovat muodostaneet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka toimivat kehyksenä valtioiden toiminnalle ja valintoihin, jotta ympäristökriisiä saadaan hidastettua. 

Ilmastotoimien nopeus ja laajuus eivät kuitenkaan riitä tällä hetkellä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä vuoksi kestävän kehityksen tilalle on muodostunut erilaisia vaihtoehtoisia malleja kuten kohtuutalous, jotta sosiaalisiin ja ekologisiin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan nopeammin ja tehokkaammin. Kohtuutalous (eng. degrowth) on vaihtoehtoinen taloudenmalli, koska se pyrkii ottamaan huomioon talouskasvun sijasta ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kritisoiden ylikulutusta ja kapitalismia. Eri toimenpiteiden kuten esimerkiksi kulutuksen vähentämisen, työajan lyhentämisen ja paikallistalouksien tukemisen kautta pyritään tasaamaan taloutta sekä saavuttaa sosiaaliset ja ekologiset tavoitteet.

Kuva: Unsplash.

Pro gradu -tutkielmassani tutkin Lapin yliopiston johtamisen opiskelijoiden arjessa ilmentyvää kestävää kehitystä. Aihetta inspiroi se, kuinka nuorten tulisi olla aktiivisesti mukana kestävän kehityksen toteuttamisessa, jotta saadaan lievitettyä pahimpia ympäristökriisin aiheuttamia uhkia kuten esimerkiksi ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Päästöjen ja luontokadon hillitsemiskeinot edellyttävät käyttäytymismuutoksia arjen tasolla. Tästä syystä tutkimuksen aihe on relevantti, sillä tutkin sitä, miten opiskelijat käyttäytyvät omassa arjessaan.

Haastattelujen perusteella kestävä kehitys ilmenee arjessa erilaisia toimintoina, mutta enimmäkseen ajatusten ja pohdintojen tasolla. Ajatuksiin ja pohdintoihin vaikuttaa sosiaalisen median ja uutisten kautta saatu tietoisuus. Toimien ja tietoisuuden välillä on ristiriita. Ristiriidan aiheuttaa se, että opiskelijat ovat tietoisia ilmastonmuutosta aiheuttavista syistä ja niistä johtuvista haasteista, mutta eivät aina toimi tämän tiedon mukaisesti. Esimerkiksi pikamuoti ja siihen liittyvät negatiiviset asiat nousivat monessa haastattelussa puheenaiheeksi. Tästä huolimatta haastateltavat kertoivat saattavansa ostaa vaatteensa pikamuotiliikkeestä. Tietoisuus ei näin ollen vaikuta kaikissa tilanteissa tai ymmärrystä ei ole tarpeeksi siitä, mitä eri valinnat ja teot aiheuttavat. Aikaisemmassa tutkimuksessa kerrotaan, että suomalaisten hiilijalanjälkeä pitäisi pienentää melkein kolme neljäsosaa. Voidaan ajatella, että arkisissa valinnoissa ihan jokaisella suomalaisella on vielä parannettavaa. 

Kohtuutalouden tavoitteet ja toimet saavat opiskelijoilta enimmäkseen positiivisen vastaanoton. Moni ellei melkein kaikki toivoivat, että tulevaisuuden yhteiskunnassa kohtuutalous saisi tilaa nykyisen talousmallin eli kapitalismin sijasta.

”Toivon, että voitaisiin tulevaisuudessa siirtyä kohtuutalouden malliin ja uskon,
että ollaan siirtymässä jollain tavalla, mutta en ihan vielä ei nää merkkejä sellaisesta.”

Jotta kohtuutalous olisi osa tulevaisuutta, pitäisi opiskelijoiden mukaan kohtuutalous saada osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja yleisesti ihmisten tietoisuuteen, kun puhutaan eri tavoista hillitä ilmastonmuutosta. Vaikka suurimmilta osin kohtuutalous on positiivinen asia opiskelijoiden mielestä, liittyy siihen haasteita. Esimerkiksi taloudella on suuri rooli nyky-yhteiskunnan kaikessa päätöksenteossa ja opiskelijoista tuntuu haastavalta kuvitella tulevaisuus, jossa rahalla ei ole yhtä suurta roolia.

Tutkimukseni tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta opiskelijoiden kestävän kehityksen edistämisen ja ymmärtämisen osalta niin, että ilmasto- ja ympäristöopetuksella on merkitystä opiskelijoiden arjen toimissa. Aikaisemmassa tutkimuksessa kerrotaan myös opiskelijoilla olevan ristiriita toimien ja tietoisuuden välillä, mikä tukee tutkimukseni tuloksia. Tutkimukseni perusteella kaikille kansalaisille pitäisi luoda perusymmärrys ilmastokriisiä aiheuttavista toimista ja siitä, miten yksilö osallistuu siihen tai voi omilla toimillaan koittaa ehkäistä sitä. Tämä tapahtuisi esimerkiksi lisäämällä ympäristökoulutusta perusopetukseen. Tämän lisäksi opetukseen olisi hyvä lisätä opetusta kohtuutaloudesta ja sen toimista ilmastonmuutosta vastaan. Näin saadaan lisättyä tietoisuutta yhteiskuntaan kohtuutaloudesta ja toivottavasti luotua keskustelua aiheesta.

Siiri Nokkanen

Blogitekstin kirjoittaja Siiri Nokkanen opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on kypsyysnäyte, joka liittyy Siiri Nokkasen pro gradu -tutkielmaan: Opiskelijat ja kestävyyden ristiriita arjessa. Tarkemmat kirjallisuuslähteet löytyvät tutkielmasta.