Kaikenkirjavat karvaiset ja karvattomat ystävämme

Karvaiset kaverit ovat pitäneet ihmiselle seuraa jo kymmeniä tuhansia vuosia. Nykytietojen valossa ensimmäiset koirat kesytettiin metsästys- ja vahtimisavuksi jo yli kymmenen tuhatta vuotta sitten. Siitä päivästä lähtien hyöty- ja seuraeläinten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Nykyään jaamme asumuksemme niin kissojen, koirien, hyönteisten kuin matelijoidenkin kanssa. Aluksi eläinten pitämisellä oli selkeä hyötynäkökohta; koirat tarjosivat turvaa ja metsästysapua, karja taas ravintoa. Kissat pitivät jyrsijäkannat kurissa. Näiden hyötyjen rinnalle on noussut seuranpito. Nykyään lähes joka kolmannessa suomalaistaloudessa on jokin lemmikkieläin. Vaikka lemmikki usein hankitaan pitämään seuraa, yksineläjät ja vanhukset pitävät tilastojen valossa lemmikkiä vain harvoin. Onko lemmikkien pitäminen kuitenkaan järkevää tai edes eettistä?

Oman taustani vuoksi en välttämättä kykene antamaan objektiivista vastausta tähän kysymykseen. Vaikka minulla todettiinkin allergia lapsuudessani, olen asunut kissojen ja koirien parissa jo melkein kahdeksan vuotta. Lemmikkien pitäminen on mielestäni tärkeä lajien välinen suhde, joka rikastuttaa ihmisten elämää. Jos kyse on yhteiselosta, jossa myös eläinten tarpeet otetaan huomioon, en näe lemmikkien pitämisessä ongelmaa. Lemmikkien pitämiseen voi kuitenkin liittyä monenlaisia epäkohtia, kuten tarpeiden laiminlyöntiä, suoranaista eläinrääkkäystä tai eläinten pitoa pelkästään taloudellisen hyödyn vuoksi. Erilaiset pentutehtaat ovat yleistyneet ja niitä pulpahtelee silloin tällöin julkisuuteen. On erittäin hyvä, että keskustelua asiasta käydään, ja lemmikin hankintaa harkitsevat osaavat kiinnittää huomiota eläinten alkuperään. Eläinten liian pitkälle edennyt jalostus voi aiheuttaa kärsimystä, mutta tämä on onneksi vastuullisten kasvattajien keskuudessa huomioitu.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on ollut työn alla jo useamman vuoden. Lakiehdotuksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle vielä tämän kevään aikana. Uudistuksen eteneminen on kuitenkin useaan otteeseen pysähtynyt, eikä sen esittely eduskunnalle tämänkään vuoden aikana ole itsestäänselvyys. Jos lakiuudistus kuitenkin toteutuu, todetaan siinä eläimille kuuluva itseisarvo. Tarkoitus on päästä eroon käsityksestä, jonka mukaan eläin nähdään taloudellisen arvon tai tuottamansa hyödyn pohjalta, ja tunnustaa eläimet ajattelevina ja tuntevina olentoina. Esityksessä on muun muassa ehdotettu koirille ja kissoille tarkoitettuja pakollisia rekistereitä, joilla eläinten hylkäämiseen ja pentutehtailuun pyritään puuttumaan.

Lemmikit tuottavat ihmisille monenlaista iloa. Lemmikkien tuottamia hyötyjä on tutkittu 80-luvulta lähtien, ja on havaittu, että lemmikeillä on vaikutusta esimerkiksi sydän- ja verisuonisuonitautien hoitoennusteeseen ja esiintymiseen. Eläimiä käytetään myös terapiatoiminnassa, sillä eläimen silityksen on havaittu muun muassa alentavan stressihormoneita ja verenpainetta. Lemmikit pitävät meille seuraa, kun olemme yksinäisiä ja ne kuuntelevat aina, vaikkeivat välttämättä osaisikaan vastata. Koiran sydämet sulattava katse ja kissan tyytyväinen kehräys ovat osa lemmikinomistajan elämää. Ihmisten ja eläinten yhteiselo tulee toivon mukaan jatkumaan ja kehittymään, mutta meidän on pidettävä mielessä, että sen on tapahduttava eläinten ehdoilla.

- Matias