haipakkaa, haipakkaa

Morjesta pöytään! Mä, eli Viivi, ja edelleen se sama (teollisen) muotoilun höylä täällä - taas. Tosin nyt ollaan laitettu vaihde maisterivaiheen puolelle eli loppukiri on alkanut, mutta maaliviiva ei ihan vielä häämötä (ja onneks niin).

No huhhuh, mitä mulle kuuluu? Niimpä, tuossapa kysymys, jonka unohdan kysyä iteltäni tarpeeksi usein, jos laisinkaan. Tää syksy on mennyt yhtä haipakkaa, jäljellä on enää muutama kurssityö – ja isoimmat sellaset… Otetaanpa pikku katsaus tän syksyn meininkeihin:

Rastinpitohommia

Syksy alkoi vauhdikkaasti fuksihärdelleillä. Oltiin RovaRiden kanssa pitämässä rastia tapahtumassa, jos toisessa, ja oli mega nastaa nähä, kuinka paljon porukkaa saatii meijän toimintaan mukaan. Tää oli myös ensimmäinen fuksisyksy RovaRidelle, joten on ollu jännää olla mukana heti lukuvuoden alusta lähtien. Marraskuun lopulla valittiin myös meille vuoden 2026 hallitus – saatiin mukaan uusia naamoja, vanhoja tuttuja, ja meikäläisen pj hommat jatkuu. Kippis!

Muotoilun uus logo a la meikäläine

 

Koko viime kevään kokkailin meijän muotoilun koulutusohjelmalle uutta graafista ilmettä, ja vihdoin ja viimein lokakuun alussa se julkaistiin ja otettiin käyttöön. Samaan haipakkaan rakennettiin pienellä tehotiimillä muotoilun valaisinnäyttely Lappia-talolle. Unet viimeisinä päivinä ennen näyttelyä oli melko tiukassa, ja avajaisten jälkeen saikin ottaa iisisti. Tai no, pääsin siihen perään kolmen päivän työkeikalle, mutta heti sen jälkeen Rukan avajaisten kautta pääsin Etelä-Suomeen perheen luokse laittaa levyks.

Näyttely pystytettynä

Taon vujuilla <3

Yksi syksyn odottamattomimmista käänteistä (jopa itselle) oli se, että asetuin ehdolle ja tulin valituks edustajistoon, vaikka lukion jälkeen vannoin, etten enää mihinkään aktiivihommiin rupea. No voitte tästä blogipostauksesta päätellä, että kuinka hyvin oon onnistunut ton lupauksen pitämään… Mutta mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee? Kaiken tän työn kruunasi Taon muistaminen pronssisella ansiomerkillä, vaikka aluks sitä trolliks luulinkin. Kiitos siis vielä siitä <3

Synttäreitä ja valmistumista juhlistamassa (kippis)

Tän melkosen syksyn keskellä oon joutunut kirimään kandivaiheen kursseja kiinni oikein olan takaa, jotta saisin mun tutkintopaperit ulos. Eilen sähköpostiin kilahti vihdoin viesti, että tutkintohakemus on hyväksytty! Tälle voidaan antaa ISO KIPPIS!

Eli vastaus siihen ”mitä mulle kuuluu” menee about kerrallaan näin: ihan hyvää!

Ei vaiskaan, tai siis joo hyvää, mutta on ollut aika... haipakkaa. Viime keväästä oppineena oon onneks osannut vetää käsijarrusta, kun on alkanut tuntumaan raskaalta, ja noh… välillä sitten en. Nyt kuitenkin viikon erittäin tiukka puristus ja sitten joululoman viettoon! Niin eli kippis tälle vuodelle ja ensi vuonna palataan – taas!

- Viivi // (teollinen) muotoilu, TTK