Kiitollisuuden rakentuminen opetusalan ammattilaisten työtarinoissa

Kiitollisuus voidaan nähdä positiivisena tunteena, joka syntyy, kun kokee saaneensa jotain, jota arvostaa. Tunne voi syntyä pienestä tai isosta teosta, joka ei herätä tarvetta vaan ennemmin halua vastata toiselle jotenkin. Olen usean vuoden ajan pyrkinyt kiinnittämään huomioita ympäröivään maailmaan ja asioihin, joista olen kiitollinen. Olen havainnoinut omaa toimintaani ja sitä, miten kiitollisuus ohjaa ja vaikuttaa toimintaani.

Olin saanut keväällä 2020 kirjoitettua kandidaatin tutkielmani ja opintoni etenivät ripeään tahtiin. Pian olikin vuorossa jo Pro Gradu -tutkielman tekeminen. Pohdin tutkielman aihetta pitkään ja mieleeni muistui ajat, kun kirjoitin kandidaatin tutkielmaani. Muistin, kuinka kiitollinen olin kaikesta avusta ja tuesta, jota sen tekemiseen sain. Pohdin, voisiko näin olla muillakin ihmisillä esimerkiksi heidän työhönsä liittyen. Innostuin ajatuksesta ja päätin, että tätä aihetta haluan tutkia lisää. Suurin motivaationi asian tutkimiseen on oma suhtautumiseni asioihin.

Kuva: Canva-kuvapankki

Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, miten käsitykset kiitollisuudesta rakentuvat opetusalan ammattilaisten puheessa. Toteutin tutkimuksen Rovaniemen opetusalan ammattilaisille keväällä 2021 hyödyntäen kerronnallista haastattelua. Haastateltavia oli viisi, joista neljä työskenteli opettajana ja yksi rehtorina. Haastatteluiden pohjalta konstruoin kolme tarinaa. Aineiston ilmauksien ja niistä ryhmittelemieni alateemojen perusteella sisällytin tarinoihin eri tilanteita, tapahtumia sekä pää- ja sivuhenkilöitä. Näin ollen osoitan tarinoideni avulla, millaisissa tilanteissa sekä millaisista asioista, ihmisistä ja kohtaamisista kiitollisuus rakentuu.

Opetusalan ammattilaiset sekä sanoittivat haastatteluissa kiitollisuuttaan omaa työtään kohtaan että kertoivat jokapäiväisistä kohtaamisistaan työelämässä. Tutkimuksessani osoitan, kuinka kiitollisuus rakentuu kollegoiden välillä sekä opettajan ja oppilaan välisissä kohtaamisissa. 

Opettajan ja oppilaan välisissä kohtaamisissa korostuu opettajan läsnäolo. Näissä kohtaamisissa on mahdollista havaita useita pieniä kiitollisuudesta kertovia viestejä, kuten ”hymy oppilaan huulilla”. Tällöin välittyy oppilaan kiitollisuus opettajaa kohtaan, vaikka oppilas ei aina sanoisikaan sitä suoraan ääneen. Lisäksi opetusalan ammattilaiset mieltävät kiitollisuuden välittyvän oppilaan oivaltamisen ja oppimisen kautta. 

Kiitollisuutta ilmenee kollegoiden välisissä kohtaamisissa. Kollegoiden kanssa tehdyn yhteistyön kautta opetusalan ammattilaiset kokevat saavansa arvostusta, kannustusta ja tukea työhönsä. Vastavuoroinen yhteistyö lisää tunnetta siitä, että ”kaikki on samassa jamassa”. Kiitokset ja kehut voivat tulla suorana palautteena kollegalta. Myös rehtorilta saadun kiitoksen ja palautteen merkitys korostui toistuvasti. Opettajat arvostivat niin spontaanimmin ohimennen saatuja kehuja ja kiitoksia kuin myös kehityskeskusteluissa saatuja kiitoksia.

Erilaisten kohtaamistilanteiden lisäksi opetusalan ammattilaiset kokivat merkitykselliseksi mahdollisuuden kehittyä omalla urallaan, hakea uusia toimintatapoja työntekoon sekä kehittää osaltaan koulun toimintaa. Haastateltavat ovat kiitollisia mahdollisuudesta kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Rehtori puolestaan oli kiitollinen siitä, että henkilöstö innostuu yhdessä kehittämisestä ja pystyy pääsemään yhteiseen näkemykseen kehittämisideoista. 

Opetusalan ammattilaiset arvostavat ja osoittavat tietynlaista kiitollisuutta vapaudesta suunnitella omaa työtään ja ohjata omaa päivittäistä työskentelyään. Esihenkilöt luottavat opettajiin ja antavat heille vastuuta, mikä on puolestaan lisännyt entisestään opettajien kehittymistä ja etenemistä työn saralla. Pedagogisen vapauden kääntöpuolena tuli esille, että opettajat toimivat paljon yksin. 

Kuva: Canva-kuvapankki

Vaikka haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä työssään kohtaamaansa kiitollisuuteen, voisi päätellä, että palautetta ja kiitosta voisi aina saada enemmän. Näin voin todeta myös tutkimukseni perusteella, sillä henkilöstön välisessä kiittämiskulttuurissa koettiin olevan jonkin verran puutteita. Opettajat eivät aina ole innokkaita jakamaan käytänteitään ja ideoitaan keskenään. Näin ollen kiitollisuutta ei mahdollisesti esiinny yhtä paljon verrattuna siihen, että opettajat jakaisivat käytänteitään ja ideoitaan keskenään sekä työskentelisivät avoimesti yhdessä. Tutkimustulokseni siis vahvistavat ajatusta siitä, että kiittäminen voidaan kokea motivoivana tekijänä työnteossa ja kiitollisuuteen olisi suotavaa kiinnittää huomiota työkulttuurissa.

Nina Laukkanen

Blogitekstin kirjoittaja Nina Laukkanen opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on kypsyysnäyte, joka liittyy Nina Laukkasen pro gradututkielmaan: Kiitollisuuden rakentuminen opetusalan ammattilaisten työtarinoissa.