Kertomukset rakentamassa kasvuyrityksen vastuullisuusstrategiaa

Ihmisiä puhututtavien ekologisten ja sosiaalisten kriisien myötä vastuullisuus on nykypäivän keskeinen teema, joka vaikuttaa globaalisti niin ihmisiin, kuin organisaatioihin. Näin ollen myös vastuullisuusstrategiat ovat yleistyneet yrityksissä viimeisen vuosikymmenen aikana. Strategia käytäntönä -tutkimusta on hyödynnetty vastuullisuusstrategioiden tarkastelussa toistaiseksi rajallisesti, vaikka tällä on potentiaalia rikastuttaa keskustelua osoittamalla, miten vastuullisuusstrategiakin voi olla jotain, mitä organisaatio tekee sen sijaan, että se on jotain, mitä organisaatiolla on.

Kuva: Pixabay

Pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten organisaation vastuullisuusstrategia rakentuu yrityksen sisällä narratiivien kautta. Tutkimusprosessiani innoitti kiinnostukseni vastuullisuuden teemoja kohtaan sekä ajatus strategia käytäntönä -tutkimuksen hyödyntämisestä näiden tarkastelussa, mikä puolestaan syntyi opintojeni myötä. Sain tutkimukselleni myös mielenkiintoisen kohdeorganisaation suomalaisesta ohjelmankehitysalan kasvuyrityksestä.

Tutkimukseni osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun yritysten yhteiskuntavastuusta tuoden samalla esiin kaksi kiinnostavaa näkökulmaa: strategia käytäntönä -tutkimuksen sekä kasvuyrityksen kontekstin. Kyseessä on narratiivinen tutkimus, jossa tulokset muodostuvat kolmesta kiinnostavasta narratiivista, jotka rakentavat kohdeorganisaation vastuullisuusstrategiaa.

Vastuullisuus työyhteisön hyvinvointina

Tutkimukseni osoittaa, miten yrityksessä vallitseva organisaatiokulttuuri toimii yrityksen vastuullisuuden lähtökohtana ja muodostaa eräänlaisten vaikuttamisen ketjun, jossa kulttuuri osallistuu, säätelee ja mahdollistaa vastuullisiksi määriteltävät teot ja toimenpiteet yrityksessä. Erilaiset HR-käytännöt, kuten työhyvinvoinnin tukeminen ja tiimihengen edistäminen ovat osa yrityksen sosiaalista vastuullisuutta. 

”Me halutaan antaa hyvä ja motivoiva ja turvallinen työpaikka ihmisille. Sitten me esimerkiksi tuetaan hyvin vahvasti sellaista niin kun työajan ja vapaa-ajan tasapainoa, että me ollaan niin kun joustavia ja ymmärretään se, että ihmisillä on muutakin elämää, koska tällaisessa ympäristössä, niin se työ vie aika usein niin kun mennessään.”

Toisaalta avoin ja rento kulttuuri, joka rohkaisee tiimiläisiä ilmaisemaan omia näkemyksiään ja mielipiteitään mahdollistaa myös uusien vastuullisuustoimenpiteiden syntymisen henkilöstön toimesta. Organisaatiokulttuuri kuitenkin myös säätelee, millaisia asioita yrityksessä edistetään, sillä vallitsevat toimintatavat saattavat edistää vain tiettyjen vastuullisuustoimenpiteiden syntymistä.

Vastuullisuus palvelun ekologisuutena

Tutkimuksen kohdeorganisaation kehittämään palveluun liittyy oleellisesti mahdollisuus edistää sen avulla ekologista vastuullisuutta. Tutkimukseni osoittaakin, miten jopa viherpesuun liitettävä, epätodenmukainen tai liioiteltu vastuullisuusviestintä sekä yrityksen sisäinen aito motivaatio ekologiseen vastuullisuuteen voivat olla olemassa yhtä aikaa. Tutkimukseni kohdeorganisaation tapauksessa kyse on esimerkiksi siitä, miten palvelun ekologista aspektia halutaan korostaa jopa liioitellusti, jotta alustalle saataisiin lisää yhteistyökumppaneita. Tämä puolestaan perustuu siihen, että yrityksen tiimiläiset uskovat ekologisen vaikutuksen olevan sitä suurempi, mitä enemmän yhteistyökumppaneita yritys onnistuu hankkia.

”Meillä on niin kun hyvä visio ja meillä on niin kun hyvä strategia, että mitä me ollaan tekemässä. -- Se, että miten me saadaan kaikki muut tahot ja sidosryhmät siihen niin kun nopeasti mukaan edistämään sitä hyvää -- niin se on ehkä semmoinen isoin haaste mikä mulla tulee mieleen.”

Kasvun vastuullisuus

Tutkimukseni kuvaa myös, miten vastuullisuus ja kasvu tasapainottelevat ja ikään kuin vuorottelevat yrityksen aikajanalla. Toisaalta yrityksellä on vahva, periaatteellinen pohja, johon kaikki toiminta nojaa: tämä koostuu esimerkiksi halusta pitää yllä hyvää työilmapiiriä ja tinkimättömyydestä palvelun turvallisuuden suhteen. 

”Eikä me pystyttäisi toimimaan silleen, että me jouduttais tekemään kompromisseja, vaikka niin kun kuluttajadatan turvaamisessa.”

Samaan aikaan yrityksessä ollaan kuitenkin tietoisia siitä, että taloudelliset realiteetit määrittelevät kaikkea toimintaa: yritys ei voi toimia vastuullisesti ilman taloudellisia resursseja, sillä ilman niitä yritys ei voi toimia ollenkaan. Kohdeyrityksessä ei haluta tehdä liiketoimintaa keinoja kaihtamatta, mutta toisaalta ymmärretään, että kasvuyrityksenä resurssit ovat rajalliset ja vastuullisuuteen pystytään varsinaisesti panostamaan vasta sitten, kun taloudellinen menestys on yritykselle taattu.

”Päätavoite on nyt varmaan niin kun sisäisesti se, että pitää rahaa kassassa ja porukalla töitä.”

Kuva: Pixabay

Blogitekstin kirjoittaja Minttu-Mari Haverinen opiskelee johtamisen maisteriohjelmassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Kirjoitus on hänen pro gradu -tutkielmaansa Kasvuyrityksen vastuullisuusstrategia kerronnallisena käytäntönä liittyvä kypsyysnäyte.

Kirjallisuutta:

Egels-Zandén, N. & Rosén, M. (2015) Sustainable strategy formation at a Swedish industrial company: bridging the strategy-as-practice and sustainability gap. Journal of Cleaner Production, 96, 139-147

Hahn, T., & Tampe, M. (2021). Strategies for regenerative business. Strategic Organization, 19(3), 456–477.

Soundararajan V. & Spence L. J. (2016). Small Business Social Responsibility. CSR and sustainability – From the margins to the mainstream: A textbook (pp. 165-183). Sheffield: Greenleaf Publishing.

Walls, J. L., Salaiz, A., & Chiu, S.-C. (Sana). (2021). Wanted: Heroic leaders to drive the transition to “business beyond usual.” Strategic Organization, 19(3), 494–512.