Monimuotoinen ja moniääninen johtajuuden ilmiö
Bloggauksen kirjoittaja Sanna-Annika Koivisto opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajaksi. Kirjoitus on “Johtajuusdiskurssit ja toimija-asemat opetusalan keskusteluissa” -nimiseen pro graduun liittyvä kypsyysnäyte.
Kun keskustelemme ihmisten ja organisaatioiden toiminnasta, vetoamme usein johtajuuteen. Tästä huolimatta johtajuus ilmiönä on vaikeasti hahmotettavissa, saati määriteltävissä. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä arkipäiväisestä, mutta epämääräisestä johtajuuden ilmiöstä ja sen rakentumisesta (Ropo 2011) keskittymällä opetus- ja kasvatusalalla toimivien henkilöiden tapoihin kirjoittaa johtajuudesta verkkokeskusteluissa.
Perinteinen johtajuustutkimus on voimakkaasti johtajakeskeistä, eli keskittyy johtajien ja heidän tekojensa tarkasteluun (esim. Crevani, Lindgren & Packendorff) sekä erilaisten johtamisen mallien ja toimintaohjeiden tuottamiseen, jotka Cunliffen & Eriksenin (2011, 1427) mukaan yksinkertaistavat todellisuutta. Viime vuosikymmenien aikana toisenlainen tapa tarkastella johtajuutta sosiaalisessa toiminnassa, esimerkiksi kielen käytössä rakentuvina käsityksinä on saanut lisää näkyvyyttä tutkijoiden keskuudessa. Tällaisen ajattelun mukaan johtajuus voi merkitä erilaisia asioita joka kerta, kun sanaa käytetään (Alvesson & Kärreman 2000, 142). Eri käsityksiä saatetaan pitää itsestään selvyyksinä, totuuksina, joihin nojaten tietynlainen toiminta ja esimerkiksi alistussuhteet oikeutetaan. (Jokinen, Juhila & Suoninen 2016, 49 Potteriin & Wetherelliin 1987, 187 viitaten; Koivunen 2007, 297–298).
Tutkielmani aineisto on kerätty Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi –Facebook ryhmän keskusteluihin jätetyistä kommenteista, jotka olen analysoinut diskurssianalyyttisella otteella (esim. Pynnönen 2013). Tulokset osoittavat, että opetus- ja kasvatusalan toimijoiden keskusteluissa johtajuus rakentuu moniäänisenä. Jokainen keskusteluissa mukana oleva henkilö osallistuu johtajuuden rakentamiseen antamalla sille erilaisia merkityksiä kielen käytössään. Lisäksi johtajuus näyttäytyy monimuotoisena. Se rakentuu monenlaisista ristiriitaisistakin käsityksistä ja eri henkilöihin, kuten opettajiin ja rehtoreihin ja heidän toimintaansa kohdistuvista odotuksista.
Tutkielmastani on havaittavissa, kuinka valtavirran johtajakeskeinen ja johtaja-alaissuhteen hierarkkisuutta korostava johtajuuskäsitys kulkee mukana opetus- ja kasvatusalalla toimivien henkilöiden kirjoituksissa tapana vedota johtajiin ja rehtoreihin yli muiden, vaikka tällainen näkemys on ristiriidassa opettajan työn itsenäisyyden ja vapauden perinteen, osallisuuden toiveiden, rehtoreiden ja opettajien ammatillisen läheisyyden, sekä työelämän vaatimusten kanssa. Kirjoituksissa esiintyy kuitenkin myös toisenlainen tapa käsittää johtajuus yhdessä elämisenä ja esimerkiksi ammattirajat ylittävänä yhteistyönä.
Tutkimuksessa ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä voi olla antoisaa huomioida johtajan lisäksi myös muut toimijat organisaatioiden todellisuuden rakentajina. Arjen toiminnan ja toiminnan taustalla olevien käsitysten tarkastelu voi olla hyödyllistä toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Lähteet:
Alvesson, Mats & Kärreman, Dan 2000. Taking the Linguistic Turn in Organizational Research. The Journal of Applied Behavioral Science 36 (2), 136-158.
Crevani, Lucia, Lindgren, Monica & Packendorff, Johann 2010. Leadership, not leaders: On the study of leadership as practices and interactions. Scandinavian Journal of Management, 26 (1), 77-86.
Cunliffe, Ann L. & Eriksen, Matthew 2011. Relational leadership. Human Relations 64 (11), 1425-1449.
Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero 2016. Diskursiivinen maailma: Teoreettiset läh-tökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 25- 50.
Koivunen, Niina 2007. The processual nature of leadership discourses. Scandinavian Journal of Management 23 (3), 285-305.
Potter, Jonathan & Wetherell, Margaret 1987. Discourse and Social Psychology: Beyond Attitudes and Behaviour. Lontoo: Sage.
Ropo, Arja 2011. Johtajuuden ilmiö: johtajaominaisuuksista kokemuksellisiin konstruktioihin. Teoksessa Turo Virtanen, Pertti Ahonen, Antti Syväjärvi, Pirkko Vartiainen, Juha Vartola & Jari Vuori (toim.) Suomalainen hallinnon tutkimus: mistä, mitä, minne? Tampere: Tampere University Press. 191-217.
Kun keskustelemme ihmisten ja organisaatioiden toiminnasta, vetoamme usein johtajuuteen. Tästä huolimatta johtajuus ilmiönä on vaikeasti hahmotettavissa, saati määriteltävissä. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä arkipäiväisestä, mutta epämääräisestä johtajuuden ilmiöstä ja sen rakentumisesta (Ropo 2011) keskittymällä opetus- ja kasvatusalalla toimivien henkilöiden tapoihin kirjoittaa johtajuudesta verkkokeskusteluissa.
Tutkielmani aineisto on kerätty Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi –Facebook ryhmän keskusteluihin jätetyistä kommenteista, jotka olen analysoinut diskurssianalyyttisella otteella (esim. Pynnönen 2013). Tulokset osoittavat, että opetus- ja kasvatusalan toimijoiden keskusteluissa johtajuus rakentuu moniäänisenä. Jokainen keskusteluissa mukana oleva henkilö osallistuu johtajuuden rakentamiseen antamalla sille erilaisia merkityksiä kielen käytössään. Lisäksi johtajuus näyttäytyy monimuotoisena. Se rakentuu monenlaisista ristiriitaisistakin käsityksistä ja eri henkilöihin, kuten opettajiin ja rehtoreihin ja heidän toimintaansa kohdistuvista odotuksista.
Tutkielmastani on havaittavissa, kuinka valtavirran johtajakeskeinen ja johtaja-alaissuhteen hierarkkisuutta korostava johtajuuskäsitys kulkee mukana opetus- ja kasvatusalalla toimivien henkilöiden kirjoituksissa tapana vedota johtajiin ja rehtoreihin yli muiden, vaikka tällainen näkemys on ristiriidassa opettajan työn itsenäisyyden ja vapauden perinteen, osallisuuden toiveiden, rehtoreiden ja opettajien ammatillisen läheisyyden, sekä työelämän vaatimusten kanssa. Kirjoituksissa esiintyy kuitenkin myös toisenlainen tapa käsittää johtajuus yhdessä elämisenä ja esimerkiksi ammattirajat ylittävänä yhteistyönä.
Tutkimuksessa ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä voi olla antoisaa huomioida johtajan lisäksi myös muut toimijat organisaatioiden todellisuuden rakentajina. Arjen toiminnan ja toiminnan taustalla olevien käsitysten tarkastelu voi olla hyödyllistä toiminnan kehittämisessä tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Lähteet:
Alvesson, Mats & Kärreman, Dan 2000. Taking the Linguistic Turn in Organizational Research. The Journal of Applied Behavioral Science 36 (2), 136-158.
Crevani, Lucia, Lindgren, Monica & Packendorff, Johann 2010. Leadership, not leaders: On the study of leadership as practices and interactions. Scandinavian Journal of Management, 26 (1), 77-86.
Cunliffe, Ann L. & Eriksen, Matthew 2011. Relational leadership. Human Relations 64 (11), 1425-1449.
Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero 2016. Diskursiivinen maailma: Teoreettiset läh-tökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen (toim.) Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 25- 50.
Koivunen, Niina 2007. The processual nature of leadership discourses. Scandinavian Journal of Management 23 (3), 285-305.
Potter, Jonathan & Wetherell, Margaret 1987. Discourse and Social Psychology: Beyond Attitudes and Behaviour. Lontoo: Sage.
Ropo, Arja 2011. Johtajuuden ilmiö: johtajaominaisuuksista kokemuksellisiin konstruktioihin. Teoksessa Turo Virtanen, Pertti Ahonen, Antti Syväjärvi, Pirkko Vartiainen, Juha Vartola & Jari Vuori (toim.) Suomalainen hallinnon tutkimus: mistä, mitä, minne? Tampere: Tampere University Press. 191-217.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.