Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Matkakuume nousee aina vuosittain, joskus tauti muuttuu krooniseksi tai se esiintyy harvinaisen pahana. Kuume täsmentyy yleensä tiettyihin maisemiin ja haaveisiin. Taudin pahimmat viholliset ovatkin kaikki totuuden liitolaiset, aika ja raha. Matkakuumen saatuaan on kuitenkin taudinkantajana aina. Lääkettä ei ole ja hyvä niin.

Oireiden lieventämiseen auttaa matkailu itse. Kaikki alkaa ajatustyöstä joka lipuu hiljalleen kohti konkretiaa. Lähtötunnelma on huumaavaa, totuttu jää taakse ja uudet kapungit sekä ihmiset odottavat kohtaamistaan. Ne suorastaan huutavat tulla löydetyiksi ja saavutetuiksi.

Kuume kuitenkin laantuu korkeimman piikkinsä jälkeen. Matkalla oleminen itsessään tuo mukanaan sopeutumista ja selviytymistä. Uudet maisemat maalataan kirkkaiden värien lisäksi myös mustalla ja harmaalla. Asiat ovat toisin, kulttuuri on erilainen, monet asiat ovat kummallisia ja vaikeita.

Toisaalta kuumeen hälveneminen avaa silmiä. Uuden näkee sinä itsenään ja oman totutun kodin näkee uudessa valossa. Matkalla viihtyy, mutta niin viihtyy siellä mistä on lähtenytkin. Oman matkakuumeeni perimmäinen ajatus onkin käydä kurkistamassa uusiin todellisuuksiin ja vetäytyä sieltä takaisin kotiin. Oma maa näyttää taas vähän aikaa parhaimmalle, muiden siirtyessä mielen maisemiin uutta kuumetta ruokkimaan.

Kommentit

Suositut tekstit