Rovaniemeltä on lyhyt matka pohjoiseen


Terve, olen Terhi ja aloitan .nyt. sarjan kirjoituksia Lapin yliopiston Opiskelijaelämää -blogissa. Alkava vuosi on kolmanteni, ja se tulee täyttymään valokuvauksen sivuaineopinnoilla, kuvataidekasvatuksen pääaineopinnoilla sekä erinäisten muiden sekalaisten opintojen parissa. Pääsette mukaan gradutemmellykseeni, joka alkoi hetki sitten, sekä muutoin kuulemaan itse itselleni kuratoimastani elämästä Rovaniemellä.

Luonteva tapa aloittaa on käsittelemällä X-Border biennaali taidenäyttelyä, jonka parissa tein keväällä ja kesällä töitä, ja joka vei meidät viime lauantaina Luulajaan.

 Rovaniemeltä on lyhyt matka pohjoiseen. 

Hiljalleen sitä ymmärtää täällä asuessa, mitä kaikkea avautuukaan ympärille, kun katseensa sinne suuntaa. Etelämpänä elämäni viettäneenä, en tavallaan tiennyt esimerkiksi Norjan olevan olemassa. Rovaniemeltä on hyvin lyhyt matka Norjaan. Esimerkiksi tammikuussa järjestettävään Tromssa International Film Festivaliin lähtee pari bussia Rovaniemeltä, ja hinta on halpa. Tromssa on mielestäni mahtava paikka, aktiivinen ja viehättävä kaupunki. Se on väkiluvultaan suunnilleen Rovaniemen kokoinen asutus, mutta siinä missä Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki, Tromssan 70, 358 hengen kansa on ahdettu yhdelle saarelle (vrt. Rovaniemi 60, 844). Ja sitten he tietenkin asuvat sellaisissa söpöissä Norjalaisissa puutaloissa jotka ovat monen värisiä. Aivan mahtava paikka.

Rovaniemeltä on lyhyt matka myös Luulajaan, Ruotsiin. 

Kävimme mennälauantaina Luulajassa 44 hengen voimin tarkastamassa X-Border Biennaali -taidenäyttelyn. Tässä muutama kuva näyttelyn teoksista:




Kuvissa esillä:
Youssef Tabti: African Proverbs (2013) (kts. taiteilijan sivut)
Karin Aurora Lindell: Seamstress (2013) (kts. taiteilijan sivut)

Luulajaan on matkaa kolmisen tuntia Rovaniemeltä. Väkiluku on 46 607. Keskustassa on soma kävelykatualue, ja sen tuntumasta löytyy upeita vanhoja rakennuksia. Luulajan taidehalli sijaitsee aivan keskustassa veden äärellä, ja samassa rakennuksessa on myös näyttävä kirjasto. Visiittimme oli pikainen, mutta silti kaupungista jäi hyvä mieli. Ilmassa oli innostusta ja halua pitää yhteyttä naapurikaupungin taide-elämään.

Lapin yliopisto on monessa mukana

Lapin yliopisto on Euroopan unionin (edit) pohjoisin yliopisto. Pohjoinen sijainti näkyy yliopiston tiedekunnissa mielenkiintoisella tavalla, erityisesti siinä, että ainakin osa tutkimuksesta on suuntautunut vastaamaan pohjoiselle vyöhykkeelle tyypillisiin haasteisiin.

Aikana ennen valtakunnallisten rajojen pystytttämistä, pohjoiskalotin alueella kävi nimittäin kiivas kulttuurinen ja taloudellinen vaihdanta. Ihmiset liikkuivat vapaasti elinkeinojensa perässä. Mutta sittemmin valtiot asettivat rajoja, usein jopa estäen tai ainakin vaikeuttaen ihmisten luontaisen liikkumisen.

Olen poiminut näitä ajatuksia Timo Jokelan ja Tuija Hautala-Hirviojan kirjoituksista liittyen X-Border biennaaliin. Timo Jokela on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaani ja kuvataidekasvatuksen professori, ja hän on ollut aktiivisesti mm. sellaisissa hankkeissa, jotka tuovat yhteen pohjoisen alueen toimijoita. Tuija Hautala-Hirvioja on puolestaan taidehistorian professori.

X-Border Biennaali taidenäyttely taasen on kolmen maan taidetoimijoiden yhteistyön tulos. Näyttely on osa New Horizons -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän alueella ja näin vähentää raja-alueiden periferisyyttä ja siitä johtuvia ongelmia sekä edistää monenkeskistä yhteistyötä (Lapin yliopiston tiedote aiheesta). Tavoite konkrekitoistui kesällä järjestetyn taidenäyttelyn muodossa (19.6. - 6.10.2013), joka tapahtui samaan aikaan Rovaniemellä Suomessa, Luulajassa Ruotsissa ja Severomorskissa Venäjällä. Jokainen näyttelyyn valittu taiteilija käsittelee teoksessaan rajoja ja rajojen ylittämistä.

Taideopiskelijoille mahdollisuus osallistua ja oppia!

X-Borderissa ei kuitenkaan ollut pelkästään kyse pohjoisen vyöhykkeen yhtenäistämisyrityksestä. Nimittäin kun taiteiden tiedekunta on mukana jossakin hankkeessa, se tarjoaa myös opiskelijoille mahdollisuuden osallistua lähemmin toimintaan. Ja niinpä X-Border biennaali työllisti tiedekunnastamme useita opiskelijoita. 

Minä toimin heinäkuussa keskusteluoppaana Rovaniemellä Arktikumin Valo galleriassa. Työn myötä pääsin lähelle sitä, mitä museopedagogin työ käytännössä on. Oli mahtavaa kohdata erityisesti aikuisia ja avittaa heitä nykytaiteen pariin. Keskustelut venyivät välillä pitkiksi, ja minusta tuntui että moni kävijä lähti avarakatseisena galleriasta, valmiina ottamaan jatkossakin vastaan nykytaidetta. Nykytaide ei välttämättä avaudu ihan hetkessä, mutta kun teoksien merkityksiä lähtee lukemaan läheltä niin matka voi olla lopulta erittäin palkitseva, niin taiteen vastaanottajalle kuin pedagogille.

Lue täältä lisää X-Borderista, taiteilijoista ja heidän teoksistaan:

X-Borderin blogista löytyy haastatteluita, valokuvia, dokumentoitia työpajoista ja kävijöiden kommentteja:

Kommentit

  1. Pohjoisessa sijainnissa löytyy erinomaisia puolia, mutta en voi olla kommentoimatta pientä käsite virhettä. Lapin yliopisto ei ole Euroopan pohjoisin yliopisto. Euroopan Unionin pohjoisin se on, mutta Euroopan ja maailman pohjoisin yliopisto on kuitenkin Tromssan yliopisto.

    VastaaPoista
  2. Kiitos terävästä huomiosta! Lisäsin tuon keskeisen käsitteen, eli "Unioni" aiempaan tekstiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit