Opiskelusi ovat sinua varten

Moikka taas ja hyvää alkanutta vuotta!

Se on kyllä jännä, miten syksyn kaamoksessa puurtaminen tuntuu ajoittain loputtoman pitkältä rupeamalta, kunnes se yhtäkkiä onkin ohitse ja ollaan jo vuoden lopussa. Itse olin töissä koko joululoman ja vuodenvaihteen, joten aikaa pysähtymiselle ja kuluneen vuoden reflektoinnille ei ollut oikein missään välissä. Vasta nyt, tammikuun neljännellä viikolla, on minulla ollut muutama vapaapäivä käytettävissä juuri niin kuin haluan.
Silti on ollut vaikea hiljentää mielen kohinaa syksyn jäljiltä ja käydä läpi kulunutta vuotta, sekä miettiä tavoitteita ja unelmia alkaneelle vuodelle. Tämä on siis asia, jonka yleensä haluan vuodenvaihteessa tehdä ja usein se on tapahtunut luonnostaan jo uudenvuoden aattona, mutta tällä kertaa koko uusivuosi hurahti ohi vain yhtenä työpäivänä toisten joukossa.


Viime syksy tuntui raskaalta siinäkin mielessä, että kyseenalaistin omia opiskeluvalintojani jatkuvasti ja motivaatio tekemiseen oli kateissa. Johanna blogistiporukastamme oli kirjoitellut vuoden viimeiseen postaukseen samoista aiheista, joten ehkä vuodessa 2018 oli kollektiivisesti jotain joka sai miettimään omia valintojaan?
Motivaation puute johtaa helposti asioiden kaavamaiseen suorittamiseen, joka taas pitkittyessä johtaa turhautumiseen. Ehkä tästä syystä nyt vuoden alussa olen tiputtanut keväältä muutaman sivuaineen kurssin pois, joista jo tässä vaiheessa pystyin sanomaan etteivät ne oikeasti ole sitä mitä nyt haluan tehdä mutta jotka olin valinnut koska ajattelin että ”ne olisi hyvä suorittaa”. Näin toisen vuoden keskivaiheilla taitaa muutenkin koittaa hetki, kun ensimmäisen opiskeluvuoden ja uuden asuinpaikan tuoma jännitys on laantunut ja tajuntaan alkaa upota se, että ensi vuonna tähän aikaan sitä luultavasti jo kirjoittaa kandiaan ja yksi vaihe yliopisto-opinnoissa alkaa lähestyä loppuaan.


Kolmikymppisenä opiskeluun lähtiessä yhtenä suurena etuna on ollut se, että omat tavoitteet ja päämäärät opiskeluille ovat selkeämmät ja opintojen räätälöiminen oikeasti itseä hyödyttäen kiinnostaa enemmän, kuin mitä se olisi nuorempana kiinnostanut. Yksi tavoitteistani tälle vuodelle onkin kuunnella itseäni ja tehdä kurssivalintoja sen perusteella, mikä oikeasti tuntuu kiinnostavalta ja hyödyttää minua tulevaisuutta ajatellen. Tällä ehkä toivon mukaan voi myös lisätä motivaatiota opintoja kohtaan ja välttää tunteen, että tämä nyt vain on pakollista. Toki jotkin kurssit sitä ovatkin, mutta sivuainevalinnoissa voi päätöksiä tehdä vapaammin.


Moni meistä varmasti omistaa suoritusmentaliteetin, jonka alla unohtuu se, että opiskelemme vain ja ainoastaan itseämme ja tulevaisuuttamme varten, jolloin meillä on vapaus myös koostaa opintomme nämä asiat silmälläpitäen. Viime vuoden lopussa jätin pakollisen kurssin myöhemmin suoritettavaksi, koska kaikkea vain oli liikaa samaan aikaan. Perfektionistille sekin oli uusi ajatus, että on ok jos ei ihan kaikkea pysty tekemään annetussa aikataulussa vaan yliopistossa voi myös tehdä omia valintoja. Opiskelu on tällä hetkellä kuin kokopäivätyö, mutta aivan kuten toivon vielä tekeväni työtä josta oikeasti nautin ja olen kiinnostunut, haluan myös opiskeluaikani olevan sellaista että voin ottaa siitä kaiken hyödyn ja ilonkin irti.

Inspiroivaa vuotta 2019 ja muistakaa välillä pysähtyä omien unelmien ja tavoitteiden äärelle, jos opiskelut alkaa tuntua vain suorittamiselta!

-Saana

Kommentit

  1. Ihan samat ajatukset on viime päivinä pyörinyt päässä. Kiitos siis tästä postauksesta. Jatkossa muistan taas keskittyä juuri niihin kursseihin, jotka aidosti kiinnostavat. :)

    -Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Tiina! Kiva kuulla että postaus herätteli ajatuksia. Monesti sitä karkaa suoritusputkeen ja unohtaa miksiköhän ja kenelle tätä hommaa olikaan tekemässä. Silloin on hyvä hiljentää ja pistää asioita tärkeysjärjestykseen :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit