Ovi oikikseen on raollaan!

Olen uusi opiskelijablogisti ja kirjoitan Lapin yliopiston opiskelijablogia loppukevään ajan. Opiskelen oikeustiedettä ensimmäistä vuotta. Pääsykoekevät on minulla vielä hyvin muistissa, joten nyt korkeakoulujen hakuajan ollessa meneillään onkin sopiva hetki kertoa yliopistoon pyrkimisestä nimenomaan oikeustieteen näkökulmasta.

Pikkuapulainen Varpu nukahtaneena pääsykoekirjojen keskelle

Ennen nykyisiä opintojani olen opiskellut kasvatustiedettä ja kauppatieteitä. Viime keväänä päätin kuitenkin hakea oikeustieteelliseen, sillä olin miettinyt asiaa jo pidemmän aikaa. Pääsin oikikseen keväällä 2017, jolloin Lapin yliopisto oli ensimmäistä kertaa mukana oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa. Samalla pääsykokeella pystyi siis hakemaan myös Turun ja Itä-Suomen yliopistoon. Hain ykkösvaihtoehtonani Lapin yliopistoon. Yksi syy valintaani oli esimerkiksi tutkinnon poolirakenne, joka vaikutti mieluisalta vaihtoehdolta. Tänä keväänä mukaan yhteisvalintaan tulee myös Helsingin yliopiston suomenkielinen koulutus. Tarkemmin kevään 2018 hakuohjeisiin voi tutustua esimerkiksi täällä: oikeustieteet.fi.

VALINTAKOKEESEEN VALMISTAUTUMINEN

Oikikseen hakeminen vaatii aikaa ja työntekoa. Tein hakukeväänä edellisten opintojeni viimeisiä kursseja, mutta muuten luin täysipäiväisesti. En tehnyt tarkkaa lukuaikataulua, mutta seurasin lukupäivien kulumista koko ajan kalenterista. Välillä luin yömyöhällä, jos lukeminen tuntui silloin sujuvan. Pidin vapaapäiviä silloin, kun ne tuntuivat tarpeellisilta, en suunnitellut niitä etukäteen. Haku-urakka kannattaakin suunnitella ja toteuttaa sen mukaan, mikä sopii itselle. Minä luin kotona, osa taas haluaa lukea kirjastossa.

Valmistautuessasi valintakokeeseen mieti, miten opit parhaiten. Minä tein alleviivauksia omilla ”värikoodeillani”, niin että esimerkiksi lait merkitsin oranssilla yliviivaustussilla, termit vihreällä… Omia muistiinpanoja en kirjoittanut, sillä minusta tuntui, että siihen olisi kulunut liikaa arvokasta lukuaikaa.


Tein jokaisesta kolmesta pääsykoekirjasta opiskelukortteja. Niiden toiselle puolelle kirjoitin pääsykoekirjasta jonkin tärkeän asian ja kortin toiselle puolelle sen selityksen. Minulla oli siis lopulta kolme kirjekuorellista sanakortteja, joilla harjoittelin. Lukemisen vastapainoksi korteilla oli mukava kerrata asioita myös niin, että joku toinen kyseli niitä minulta.


On hyvä muistaa, että pääsykokeessa kysymyksiin vaaditaan vastattavan vain pääsykoekirjojen tekstin perusteella. Keskity nimenomaan pääsykoekirjoihin, sillä kokeen oikeat vastaukset on pisteytetty näiden kirjojen tietojen pohjalta. Mahdollisissa aineistotehtävissä käytetään vastauksen pohjana myös kokeessa jaettavaa aineistoa.

VALINTAKOEPÄIVÄ

Varustaudu valintakokeeseen niin, ettei minkään pikkuasian puuttuminen pilaa koesuoritusta, johon olet valmistautunut koko kevään. Mieti, mitä saatat tarvita viisituntisen kokeen aikana. Tarvitsetko mukaan eväiden ja henkilötodistuksen lisäksi kaiken varalta myös korvatulpat, särkylääkkeen, nenäliinoja…? Minä pakkasin kaikki tarvitsemani tykötarpeet jo aamulla valmiiksi läpinäkyvään pussiin, jotta pääsykoepaikalla ei tarvinnut jännittää, onko jotain tärkeää unohtunut reppuun.

Valintakokeessamme oli kahdeksan kymmenen pisteen tehtävää. Koekysymyksiä oli monenlaisia: monivalintakysymyksiä, oikein vai väärin -kysymyksiä, oikeustapaustehtäviä, essee, termien selitystehtäviä ja aineistotehtävä. Lue tehtävänanto tarkkaan. Tarkista esimerkiksi, annetaanko väärästä vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä miinuspisteitä. Kokeessa vastaaminen vaatiikin jonkin verran myös taktikointia, jos vähänkään epäröi jotakin vastaustaan. Itse mietin parin vastauksen sanamuotoa viime minuuteille, ja menin vaihtamaan ne viime hetkellä − tietenkin vääräksi. Onneksi kuitenkin pääsin oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

Muista nauttia keväästä lukutaukoja pitäessäsi. 😊

-Hanna


Kommentit

  1. Komppaan tuota kirjoittajan huomautusta, että keskity vain pääsykoekirjoihin. Kun pääsykokeessa lukee kysymyksen, ainoa asia, mitä kannattaa miettiä on, mitä kirjassa tästä asiasta sanottiin. Jos pääsykoekirjassa väitetään, että maapallo on litteä, se on sitä myös, kun vastaat koekysymykseen. Mitä tarkemmin asiat muistaa, sitä parempi. Tämä tarkoittaa siis ihan sanatarkkaa muistamista. Jos asioita alkaa muotoilla omin sanoin, sisältyy siihen riski, koska oma muotoilu ei välttämättä aivan täsmälleen vastaa sitä, mitä kirjassa on sanottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :) Tuo on kyllä hyvä huomata oikiksen pääsykokeeseen lukiessa. Lisätietoa kannattaa etsiä lähinnä silloin, kun se auttaa ymmärtämään jonkin kirjan epäselvän kohdan tai termin. Liikaa ei siis kannata muita aineistoja lukea, jotta muistaa, mitä asiasta juuri pääsykoekirjassa kerrottiin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan mahdollisimman pian.

Suositut tekstit