Kiinailmiöitä

On varmaan edes turha haaveilla siitä päivästä, että ymmärtäisi kiinalaisia tai Kiinaa. Puolen vuoden oleskelu ehkä antaa jonkinlaisen kuvan maasta ja sen kulttuurista, mutta syvempi tuntemus vaatisi varmasti kokonaisen ihmiselämän. Alussa omituiselta tuntuvat asiat alkavat jo kuitenkin tuntumaan hiukan tutummilta, joten nyt taitaa olla oikea aika kirjoittaa ne ylös ennenkuin Kiina ottaa vallan.

1) Vessat. Ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa ja pahin shokki taisi tulla vessareissulla. Kaikki vessat ovat nimittäin kyykkymallisia, eli reikiä lattiassa. Itse rakennus, jossa toimisto sijaitsee on hyvinkin moderni, samoin kuin yrityksen muut tilat, vessat vain sattuvat olemaan jotain aivan muuta. Tämän lisäksi työntekijöille jaetaan kuun alussa omat rullat vessapaperia, jonka voi ottaa vessakäynnille mukaan :) Siellä sitten kyykitään kaikki pomoista harjoittelijoihin.

2) Asiakaspalvelu. Liekkö olen tottunut Suomessa liian hyvään, mutta kiinalainen asiakaspalvelu on jotain aivan muuta. Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta suurin osa palvelusta on melko luokatonta. Elin jostain syystä siinä harhaluulossa, että aasialaiset ovat noin yleisesti ottaen palveluhenkisiä (myönnetään..juntti mikä juntti). Sekin harhaluulo tuli kumottua. Asiat töksäytellään täällä päin naamaa ja kaupassa ei paljon kiitosta kuulu tai hymyä näy. Naama pidetään oikeastaan melkolailla aina peruslukemilla eikä tunteita muutenkaan näytetä kovin avoimesti.

3) Liikenne. Niin täysi kaaos, että alkaa mennä jo järjestyksen puolelle. Kaoottisuudesta kertonee jotain jo se, että vähän yli kuukauden aikana olen nähnyt työmatkalla auton töytäisevän kävelijää kolmesti. Yhdelläkään kerralla ei käynyt pahemmin, joskin yksi jalankulkijoista hyökkäsi auton kimppuun potkien sitä kylkeen. Kiinassa valot eivät ole koskaan "täysin" vihreät. Vaikka valot näyttävät jalankulkijoille vihreää, saavat autot aina kääntyä oikealle. Lisäksi 8 kaistaisen tien joutuu ylittämään kaista kerrallaan autojen puikkelehtiessa vierestä. Muistankin lukeneeni, että kiinalainen autoilija ei koskaan pysähdy, jos tiellä on vain yksi jalankulkija. Tie tulisikin ohittaa aina isomman ryhmän mukana, sillä tällöin autot ovat pakotettuja pysähtymään. Ei kohteliaisuudesta, vaan siksi että autoon tulisi iso lommo.

4) Työkulttuuri. Hyvin hierarkinen ja esimiesten kunnioitus on ehdoton. Esimiestä ei missään nimessä keskeytetä ja hänelle ei myöskään mielellään sanota ei, vaan asia yritetään jollain muulla tavalla sopia. Kiinassa myös koko työkulttuuri perustuu Guanxien eli suhteiden varaan ja niitä hoidetaankin aikaa säästämättä. Asiakkaiden kanssa saatetaan keskustella ensin pari tuntia kaikesta maan ja taivaan välillä, jonka jälkeen työasioita hoidetaan ehkä 15 minuuttia. Ei siis voida puhua enää "small talkista".

5) Hajurako. Tätä sanaa ei keksitty Kiinassa. Suurista massoista johtuen oma reviiri kutistuu melko pieneksi. Busseissa ja metroissa ollaan ruuhka-aikaan kylkikyljessä ja kaupoissa tuntuu ajoittain siltä kuin olisi ostoksilla koko Kiinan kanssa. Tämän lisäksi naispuoliset ystävykset kulkevat lähes poikkeuksetta käsikynkässä joka paikkaan. Myös naispuoliset työkaverini holhoavat minua joskus tien yli tavalla, jota SUomessa pidettäisiin jo lähentelynä ;)

6) Ruokajuoma. Töissä ruoan kanssa juodaan aina keittoa. Ei siis mitään kylmää. Sainkin ensimmäisellä viikolla työkaverini toimesta luennon siitä, miten lämpimän aterian kanssa ei koskaan tulisi juoda mitään kylmää. Nyt asia alkaa tuntumaan jopa ajoittain ihan järkevältä.
Täytynee jatkaa listaa myöhemmin, sillä omituisuudet eivät taatusti tähän lopu.

Kommentit

Suositut tekstit